Menestystarina

Rauhansaarilla keskustellaan rauhasta

Ajat ovat levottomat, ja Ukrainan syvenevä kriisi heijastui taustalla maaliskuun lopussa 2014, kun joukko nimekkäitä poliitikkoja kokoontui keskustelemaan aiheesta Pohjola ja rauha. Kastelholman keskustelutilaisuuden järjestäjänä oli Ahvenanmaan rauhaninstituutti. Ahvenanmaa sopiikin erityisen hyvin rauhankeskustelun paikaksi – maakunta demilitarisoitiin 1921, ja voidaan sanoa, että Ahvenanmaan koko yhteiskuntajärjestelmä on rauhanomaisen konfliktinratkaisun tulosta. Kastelholman linnaa, jossa tilaisuus järjestetään, alettiin rakentaa 1300-luvulla puolustuslinnoitukseksi, ja se on sittemmin ollut Ruotsin, Tanskan, Venäjän ja Suomen omistuksessa. Paikka on mitä sopivin pohjoismaiselle keskustelulle – vaikka sen historia ei olekaan pelkästään rauhanomaista.

Kastelholman paneelissa keskustelivat Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja, Pohjoismaiden neuvoston johtaja Britt Bohlin, Norjan ulkoministeriön kansliapäällikkö Aud Lise Norheim sekä ruotsalainen kansanedustaja ja Pohjoismaiden neuvoston varapresidentti Hans Wallmark. Tilaisuuden suojelijana toimi presidentti Tarja Halonen ja moderaattorina Ahvenanmaan rauhaninstituutin johtaja Sia Spiliopoulou Åkermark.

Yhtenä aiheena oli tietenkin Pohjolan asema alueena, jossa on vallinnut rauha 200 vuoden ajan. Presidentti Halonen korosti Ahvenanmaan ratkaisua tärkeimpänä pysyvänä perintönä Kansainliitolta. Britt Bohlin kuvaa Pohjolaa ”rauhanalueen ihannekuvana”, ja paneeli totesi yksimielisesti, että rauha Pohjolassa on voitu säilyttää, koska maissamme on vahvat instituutiot, yhteistyön ja vuoropuhelun perinteet, ihmisoikeuksien kunnioitus sekä syvään juurtuneet oikeusvaltion periaatteet.

Aina on myös hyvä olla itsekriittinen. Hans Wallmark varoitti omahyväisyyden vaaroista rauhanomaisen mallialueen roolissa. Muut olivat samaa mieltä ja ehdottivat turvautumista nöyrään dialogiin aatteen palon sijasta. Kriittistä tarkastelua tarvitaan myös oman pohjoismaisen historian epäkohdissa, kuten saamelaisiin kohdistetut sortotoimet.

Käynnissä olevasta Ukrainan kriisistä Krimin niemimaalla keskusteltiin huolestuneeseen sävyyn, mutta retoriikka vaihteli. Hans Wallmark kertoi Ruotsin linjan puoltavan kauppasaartoa ja kovempia pakotteita. Erkki Tuomioja puolestaan ei halua nähdä konfliktia pelkästään mustavalkoisena vaan kehottaa muuta maailmaa itsekritiikkiin – olisiko kysymys voitu hoitaa toisin nykytilanteen ehkäisemiseksi? Ukrainakriisin aikana Ahvenanmaasta on puhuttu mediassa mm. esimerkkinä kriisinratkaisusta ja mahdollisena esikuvana neuvotteluissa Krimin tulevaisuudesta.

Kastelholman keskustelutilaisuudesta on tarkoitus tulla toistuva tapahtuma, jossa teemana on rauha ja mukana nimekkäitä poliitikkoja, diplomaatteja, virkamiehiä ja tutkijoita. Presidentti Tarja Halonen jatkaa mielellään tilaisuuden suojelijana, ja Ålands Radion haastattelussa hän toivoi, että seuraavassa paneelissa voisi olla osanottajia myös paikoista, jotka eivät ole yhtä rauhanomaisia kuin Pohjola.

peace-Kastelholm1122  peace-Kastelholm112  peace-Kastelholm_35

Kuva: Ålands fredsinstitut/Alexandra Zhukova

Puhujat 2014

Presidentti Tarja Halonen
Erkki Tuomioja – Suomen ulkoministeri
Britt Bohlin – Pohjoismaiden neuvoston johtaja
Aud Lise Norheim – Norjan ulkoministeriön kansliapäällikkö
Hans Wallmark – ruotsalainen kansanedustaja ja Pohjoismaiden neuvoston varapresidentti