ele-kele-drop of åland-shopping

Ferrarasta Maarianhaminaan. Korunvalmistaja-suunnittelija Roberto Ferrari ihastui Italiassa hopeakoruihin iloisella 70-luvulla. Nykyisin hän ammentaa inspiraationsa Ahvenanmaan mullasta ja graniitista.

Juhannusjuhlat ja saariston nuori neito oli kohtalon tapa tuoda italialainen Roberto Ferrari Ahvenanmaalle. Runsaan 30 vuoden jälkeen hän voi todeta löytäneensä oman Ahvenanmaansa – kuvaamalla sitä koruissa. Hänellä on myymälä yhdessä juhannustytön eli vaimonsa Siv Ferrarin kanssa. Siellä riippuu ele-kele-pressade blommorsiroja hopeakoruja, joissa on pieniä graniittipalloja ja painettuja saariston kukkia.

– Kukat poimimme ja painamme itse. Niissä on paljon työtä, hän sanoo ja osoittaa ohuissa hopeaketjuissa riippuvia pieniä koruja.
– Mallistossamme on mm. lemmikki, koiranputki, nurmitädyke ja joitakin sinivuokkoja, Siv Ferrari kertoo.

Myös graniitti on ahvenanmaalaista, mutta valmistuksesta vastaa Roberton ystävä Italiassa.

– Hän valmistaa ne erityisellä koneella. Italiassa marmorin työstämisellä on pitkät perinteet, joten tulos on hyvä.

Myymme paljon graniittikoruja, erityisesti kesäisin, jolloin monet turistit löytävät tiensä pieneen korumyymälään.

– He haluavat viedä mukanaan palan Ahvenanmaata. Saarten punaiset tiet kiehtovat heitä.

 

Oppipoikana kotikaupungissa

Roberto Ferrari on valmistanut koruja ahvenanmaalaisille ja turisteille jo useita vuosikymmeniä, mutta hopeasepän ura alkoi kotikaupungissa Ferrarassa tuhansien kilometrien päässä.

– Hippiaikoihin Ferrarassa oli kaksi korunvalmistajaa. He käyttivät hopealankoja, joita he kävivät ostamassa Münchenista. Se oli iso juttu siihen aikaan – valmistaa koruja ja matkustaa Müncheniin, hän naurahtaa.

Roberto Ferrari alkoi muutamien opiskelukavereidensa kanssa viettää aikaa korunvalmistajien luona oppiakseen heidän käsityötään.

– Valmistimme esimerkiksi pieniä kukkarykelmiä. Olin kai 17-vuotias siihen aikaan. Hän alkoi myydä koruja markkinoilla eri puolilla kaupunkia ja päätti sitten 25-vuotiaana muuttaa Tukholmaan.

– Ruotsi oli siihen aikaan italialaisille niin eksoottinen maa.

Poikien mukaan nimetty myymälä

Vietettyään Ruotsissa runsaat 10 vuotta hän sattui menemään juhannusjuhlille Ahvenanmaalle ja tapasi siellä tulevan vaimonsa. Hän asettui asumaan saarelle ja aloitti ahvenanmaalaisen koru-uransa valmistamalla nimikaulakoruja silloisen Varmans-tavaratalon ulkopuolella. Kaulakorut olivat suosittuja, ja kesäisin jono saattoi olla pitkäkin.

– On hauskaa, että joku saattaa vieläkin tulla juttusille, kuten eräs äiti, joka oli itse viisi-kuusivuotias korun saadessaan ja joka nyt haluaa minun valmistavan korun hänen tyttärelleen, hän kertoo.

Ennen kuin hän avasi korumyymälän Ele & Kele, joka on saanut nimensä Ferrareiden poikien Michelen ja Emanuelen mukaan, hän ehti pitää spagetteriaa kaupungilla.

– Se oli nimeltään Peperoni ja pidin sitä vuoden verran. Mutta sitten hän palasi korujen valmistuksen pariin, ja sitä hän aikoo jatkaa. Yli 40 vuoden jälkeen rakkaus hopealankoihin ei ole vielä viilentynyt eikä ilmeisesti viilenekään.

– Se on nykyisin entistäkin hauskempaa. Minusta on mukava istua pöytäni ääressä luomassa koruja.

 

Teksti: Heidi Hendersson/ Åland Just Nu 6/2014. Koko tapahtumalehti ja tämä artikkeli löytyvät ruotsiksi täältä.


Aiheeseen liittyvää

Stornäset − metsävaellus rauhallisessa ympäristössä

Kastelholman metsäpolku ja rantapolku Strandstigen alkavat komean, 1930-luvun alkupuolella istutetun pyökkimetsän vierestä. Pyökkimetsän jälkeen voi valita joko 5 km pitkän Strandstigenin, joka kulkee pääasiassa Lumparnin rannalla, tai lyhyemmän 2,5-kilometrisen Skogsstigenin.

Lue lisää

Ramsholmen − lehdesniityn vehreyttä, meren ja karhunlaukan tuoksua

Lehdesniittyalue on lajirikkaimpia luontotyyppejämme. Kevään ja alkukesän kukkaloisto on mykistävän kaunis: valkovuokkomeriä, kevätesikoita, lehdestettyjä saarnipuita, hasselpähkinälehtoja ja rantaniittyjen orkideoita ja kirjopikarililjoja.

Lue lisää

Prästgårdsnäset − lajirikkautta ja hengellisyyttä historiallisissa maisemissa

Prästgårdsnäsetin hasselpähkinälehdot, vanhat saarni- ja tammipuurinteet ja rantalaitumet ovat Finströmin pappilan ikivanhoja laidunmaita. Laiduntaminen ja suhteellisen kalkkipitoinen maaperä ovat luoneet kasvuedellytykset noin 200 luetteloidulle kasvilajille.

Lue lisää

Nåtö − kulturlandskap med vårens blomsterprakt

Nåtö on lehdesniitty, joka on Ahvenanmaan luontotyypeistä lajirikkain. Luontopolun varrella on lehdestettyjä laidunhakoja, värikkäitä kukkaniittyjä kämmekkäkasveineen, vehreitä pähkinäpensaslehtoja ja rantaniittyjä.

Lue lisää

Långbergen − saaristoerämaa ja kivikausi

Långbergenissä voi tutustua ensimmäisten ahvenanmaalaisten asuinsijoihin. Långbergenin korkeimmalta laelta avautuu näkymä Orrdalsklintille ja Selkämerelle.

Lue lisää

Kungsö batteriberg − venäläinen rannikkopatteri merinäköalalla

Kungsön patterimäen alueella on kivetty 2-kilometrinen venäläisten sotilastie ja kasarmialue, joka rakennettiin Dalsbergin kukkulalle vuosina 1916–1918. Rannikkopatteri oli osa suurta puolustuslinjaa, joka ulottui pohjoisesta Ahvenanmaalta aina etelään Hiidenmaalle ja Saarenmaalle.

Lue lisää

Höckböleholmen − kirjopikarililjojen loistoa

Höckböleholmen on maastoltaan vaihteleva ja luontotyypeiltään monipuolinen. Alueella on lehtoja, kuivia niittyjä, rantaniittyjä, rämeikköjä ja silokallioalueita. Keväinen kukkaloisto sini- ja valkovuokkoineen on jo itsessään nähtävyys.

Lue lisää

Herröskatan − Uimakallioita ja merikotkia

Herroskatan on lajistoltaan rikas alue Ahvenanmaalle ominaiseine niitettyine lehtoineen ja rantatörmineen. Luonnonvarainen syysmyrkkylilja, “alastonimpi”, kuuluu Herrön harvinaisuuksiin.

Lue lisää