Juhannus Ahvenanmaalla
Juhannus on Ahvenanmaan tärkeimpiä juhlia. Ahvenanmaalaiset juhlivat pitkää keskikesän päivää mielellään ulkona pihalla, maaseudulla tai saaristossa perheen ja ystävien seurassa.
Perinne
Talo koristellaan lehvillä, ja kesäkukista sidotaan seppeleitä ja kimppuja. Ruoaksi nautitaan silliä, tillin kanssa keitettyjä uusia perunoita ja grillattua lihaa sekä jälkiruoaksi mansikoita. Aikuiset nauttivat aterian huurteisen snapsin ja oluen kera.
Monet lähtevät yhdessä kyläläisten ja kesävieraiden kanssa pystyttämään kylän yhteisen lehvillä somistetun juhannussalon. Joissakin kylissä järjestetään paikallisilla nuorisoseuran- tai seurantaloilla yhä juhannustansseja, jotka kestävät myöhään yöhön auringonnousuun saakka.
Juhannuksenvietto näkyy myös kaupoissa, jotka sulkevat juhannusaattona tavallista aikaisemmin. Jotkut kaupat pitävät ovensa kiinni myös juhannuspäivänä, joten juhannusruoat on syytä hankkia ajoissa! Juhannusaattoa vietetään aina 19.–25. kesäkuuta ajoittuvana perjantaina.
Juhannussalko
Juhannussalko löytyy lähes jokaisesta ahvenanmaalaisesta kylästä. Perinteisesti hedelmällisyyttä ja vehreyttä symboloiva, runsaasti mm. lehvillä koristeltu salko kuuluu olennaisesti Ahvenanmaan juhannuksenviettoon.
Jokaisella kylällä on omat juhannuksenviettoperinteensä ja juhannussalkojen koristelu vaihtelee kylästä toiseen – jokainen salko on erilainen.
Jotkut salot koristellaan värikkäillä juhannuskruunuilla, kun taas toisten salkojen koristelussa käytetään ainoastaan vihreitä lehväseppeleitä ja katajaköynnöksiä. Hyvää satoa symboloivat lehvät muodostavat salon ja pienojen väliin viritettyinä tiimalasia tai ruutuja muistuttavia kuvioita.
Juhannussalon eri yksityiskohtien sanotaan symboloivan eri asioita: säätä, merenkulkua, maanviljelyä, kalastusta tai vain pyrkimystä pystyttää komeampi salko kuin naapurikylässä.
Ahvenanmaan juhannussaloille on kuitenkin yhteistä 10–25 metrin korkuinen masto ja siihen kiinnitetyt yksinkertaiset tai ristikkäiset pienat. Yksinkertaiset salot ovat tavallisimpia saaristossa, kun taas ristipienaisia salkoja käytetään enemmän maaseudulla.
Salon pienat koristellaan maaseudulla yleensä kruunuilla. Kauniit, iloisenväriset kruunut muistuttavat joulun olkihimmeleitä ja symboloivat neitsyyttä, nuoruutta, terveyttä ja valoisaa tulevaisuutta.
Kruunut valmistetaan jo kauan etukäteen, useimmiten kyläläisten yhteistyönä. Lehvät sidotaan juuri ennen juhannusta tai juhannusaattona. Kaikki ovat tervetulleita osallistumaan! Tarkemmat tiedot ja kellonajat löytyvät tapahtumakalenterista.
Ylinnä juhannussalossa seisova tuulessa miekkaileva puu-ukko symboloi ahkeruutta ja uutteruutta. Miekkailijaukon (fäktargubben) alapuolella on viiri tai lippu, jossa on useimmiten Ahvenanmaan värit: sininen, punainen ja keltainen.
Jotkut juhannussalot koristellaan auringolla, joka symboloi lämpöä – elämän perusedellytystä. Salon ympärillä leijuvat pienet purjeveneet symboloivat ahvenanmaalaista merenkulkua.
