Historian virstanpylväitä

Ahvenanmaa sijaitsi keskiajalla Ruotsin sydämessä – maan itä- ja länsiosien välisten vesireittien varrella. Myöhemmin Ahvenanmaasta tuli Venäjän keisarikunnan läntisin etuvartio ja tänä päivänä maakunta on itsehallittu osa Suomea. Lue lisää Ahvenanmaan historiasta oheisista linkeistä (katso oikeanpuoleinen kolumni). aland-one 

8000 eKr. Ahvenanmaan korkeimmat kohdat nousevat merenpinnan yläpuolelle.

5000 eKr. Ensimmäiset ihmiset saapuvat idästä. He ovat metsästäjiä ja kalastajia, jotka kuuluvat kampakeraamiseen kulttuuriin. Asutus kausiluonteista.

3300 eKr. Lännestä saapuu uusia asukkaita, jotka edustavat kuoppakeraamista kulttuuria. Alkeellista  maanviljelyä ja karjanhoitoa. Asutus kiinteää.

500 jKr. – 800 jKr. Väestö kasvaa nopeasti. Asutus leviää koko Manner-Ahvenanmaan alueelle.

900-luku Manner-Ahvenanmaalla tiheää asutusta. lukuisia sukukalmistoja ja perustuksia. laajoja kauppayhteyksiä ulkomaailmaan. ensimmäiset merkit kristinuskosta.

1200-luku Monet kirkot ovat peräisin tältä ajalta. Ahvenanmaa kuuluu Ruotsin kruunun alaisuuteen. Ahvenanmaalaisia paikannimiä mainitaan ensimmäisen kerran 700 vuotta vanhassa dokumentissa, joka kuvaa purjehdusreittiä Blekingen utlänganista Ahvenanmaan kautta nykyisen Tallinnan kohdalle Viroon.

1521-23 Ruotsalaiset ja tanskalaiset kahinoivat Ahvenanmaalla Kustaa Vaasan vapautussodan aikana.

1638 Säännöllinen postinkulku järjestetään Ruotsin ja Suomen välille Ahvenanmaan kautta. Talonpojat velvoitetaan osallistumaan postiruotujärjestelmään.

1714 Venäläiset hävittävät Ahvenanmaata isonvihan aikana. Suurin osa väestöstä pakenee Ruotsiin.

1721-23 Asukkaat palaavat Ahvenanmaalle.

1742-43 Venäläiset joukot miehittävät uudelleen Ahvenanmaan pikkuvihan aikana.

1809 Venäläiset valloittavat Ahvenanmaan. Ruotsi menettää Suomen ja Ahvenanmaan Haminan rauhassa.

1854 Englantilaiset ja ranskalaiset merivoimat valloittavat Bomarsundin linnoituksen Kriminsodan aikana.

1856 Ahvenanmaa demilitarisoidaan Kriminsodan jälkeisissä rauhanneuvotteluissa. elinkeinovapaus astuu voimaan, minkä seurauksena mm. talonpoikaispurjehdus alkaa kehittyä voimakkaasti.

1861 Maarianhaminan kaupunki perustetaan Jomalan kunnassa sijaitsevan Övernäsin kylän maille.

1895 Ahvenanmaan kansanopisto aloittaa toimintansa Finströmissä.

1915  Venäläisiä joukkoja sijoitetaan Ahvenanmaalle. Rannikkopattereita ja kenttälinnoituksia aletaan rakentaa demilitarisointisopimuksesta huolimatta.

1917 Venäjän vallankumous. Ahvenanmaalaisten toive jälleenliittymisestä Ruotsiin tuodaan ensimmäisen kerran julki kansanopistolla 22. päivänä elokuuta pidetyssä kokouksessa. Suomi julistautuu itsenäiseksi joulukuun 6. päivänä.

1918 Sisällissota koskettaa Ahvenanmaata. Godbyn tienoilla käydään taisteluja punakaartilaisten ja uudenkaupungin kaartin välillä. noin 600 miehen vahvuiset ruotsalaisjoukot nousevat maihin ja neuvottelut aloitetaan tilanteen rauhoittamiseksi. Saksalainen laivasto-osasto puuttuu tapahtumiin, minkä jälkeen kaikki yksiköt poistuvat Ahvenanmaalta. laittomat maakuntapäivät koolla ensimmäistä kertaa.

1921 Ahvenanmaan kysymys ratkaistaan Kansainliiton neuvostossa. Suomelle tunnustetaan Ahvenanmaan saaria koskeva suvereniteetti. Ahvenanmaa saa itsehallinnon ja takuut ruotsinkielen, kulttuurin ja paikallisten tapojen säilyttämisestä. Kymmenen valtiota allekirjoittaa sopimuksen Ahvenanmaan demilitarisoinnista ja neutralisoinnista.

1954 Ahvenanmaa saa oman lipun.

1984 Ensimmäiset ahvenanmaalaiset postimerkit julkaistaan.

1995 Ahvenanmaa liittyy yhdessä Suomen kanssa euroopan unioniin.

2002 Rahayksikkö markka vaihtuu euroksi.


Aiheeseen liittyvää

Stornäset − metsävaellus rauhallisessa ympäristössä

Kastelholman metsäpolku ja rantapolku Strandstigen alkavat komean, 1930-luvun alkupuolella istutetun pyökkimetsän vierestä. Pyökkimetsän jälkeen voi valita joko 5 km pitkän Strandstigenin, joka kulkee pääasiassa Lumparnin rannalla, tai lyhyemmän 2,5-kilometrisen Skogsstigenin.

Lue lisää

Ramsholmen − lehdesniityn vehreyttä, meren ja karhunlaukan tuoksua

Lehdesniittyalue on lajirikkaimpia luontotyyppejämme. Kevään ja alkukesän kukkaloisto on mykistävän kaunis: valkovuokkomeriä, kevätesikoita, lehdestettyjä saarnipuita, hasselpähkinälehtoja ja rantaniittyjen orkideoita ja kirjopikarililjoja.

Lue lisää

Prästgårdsnäset − lajirikkautta ja hengellisyyttä historiallisissa maisemissa

Prästgårdsnäsetin hasselpähkinälehdot, vanhat saarni- ja tammipuurinteet ja rantalaitumet ovat Finströmin pappilan ikivanhoja laidunmaita. Laiduntaminen ja suhteellisen kalkkipitoinen maaperä ovat luoneet kasvuedellytykset noin 200 luetteloidulle kasvilajille.

Lue lisää

Nåtö − lehdesniityn mykistävän kaunis keväinen kukkaloisto

Nåtö on lehdesniitty, joka on Ahvenanmaan luontotyypeistä lajirikkain. Luontopolun varrella on lehdestettyjä laidunhakoja, värikkäitä kukkaniittyjä kämmekkäkasveineen, vehreitä pähkinäpensaslehtoja ja rantaniittyjä.

Lue lisää

Långbergen − saaristoerämaa ja kivikausi

Långbergenissä voi tutustua ensimmäisten ahvenanmaalaisten asuinsijoihin. Långbergenin korkeimmalta laelta avautuu näkymä Orrdalsklintille ja Selkämerelle.

Lue lisää

Kungsö batteriberg − venäläinen rannikkopatteri merinäköalalla

Kungsön patterimäen alueella on kivetty 2-kilometrinen venäläisten sotilastie ja kasarmialue, joka rakennettiin Dalsbergin kukkulalle vuosina 1916–1918. Rannikkopatteri oli osa suurta puolustuslinjaa, joka ulottui pohjoisesta Ahvenanmaalta aina etelään Hiidenmaalle ja Saarenmaalle.

Lue lisää

Höckböleholmen − kirjopikarililjojen loistoa

Höckböleholmen on maastoltaan vaihteleva ja luontotyypeiltään monipuolinen. Alueella on lehtoja, kuivia niittyjä, rantaniittyjä, rämeikköjä ja silokallioalueita. Keväinen kukkaloisto sini- ja valkovuokkoineen on jo itsessään nähtävyys.

Lue lisää

Herröskatan − Uimakallioita ja merikotkia

Herroskatan on lajistoltaan rikas alue Ahvenanmaalle ominaiseine niitettyine lehtoineen ja rantatörmineen. Luonnonvarainen syysmyrkkylilja, “alastonimpi”, kuuluu Herrön harvinaisuuksiin.

Lue lisää