Ensimmäiset ahvenanmaalaiset saapuivat meren yli idästä

Ahvenanmaalla on strateginen sijainti keskellä Itämerta, Suomen ja Ruotsin välissä. Alueen korkeimmat kohdat alkoivat nousta merenpinnan yläpuolelle noin 10 000 vuotta sitten ja jääkauden jälkeisen maankohoamisen myötä Ahveananmaasta kasvoi vähitellen entistä suurempi. Saari toisensa jälkeen nousi merestä ja ensimmäisten ihmisten saapuessa Ahvenanmaalle, maapinta-alaa oli jo 25 km2. Maankohoaminen jatkuu edelleenkin ja tällä hetkellä Ahvenanmaan pinta-ala on lähes 1.500 km2.

Ahvenanmaa sai ensimmäiset asukkaansa noin 7000 vuotta sitten. Ihmiset saapuivat idästä ja kuuluivat kampakeraamisen kulttuurialueen piiriin. Kulttuuri on saanut nimensä saviastioiden painelluista koristeista jotka muistuttavat kamman jälkeä.

Noin 7000 vuotta sitten matka meren yli oli varmasti vaarallinen ja vaiherikas. Ensimmäisten asukkaiden saapumiseen liittyykin paljon vastaamattomia kysymyksiä, kuten se miten ihmiset ylipäänsä löysivät tiensä meren yli ja millaisilla veneillä he matkansa tekivät – yksinkertaisilla, puusta koverretuilla kanooteilla vai oikeilla, rakennetuilla veneillä? Oliko meri noihin aikoihin lainkaan jäässä, koska ilmasto oli lämpimämpi kuin nyt, ja saattoivatko ihmiset saapua jään yli?

Asukkaita myös lännestä

Ensimmäisten ahvenanmaalaisten matkantekoa koskeviin kysymyksiin ei ole varmoja vastauksia. Jollakin tavoin he kuitenkin pääsivät meren yli ja asettuivat asumaan Orrdalsklintin ja Långbergenin alueille Saltvikiin, Ahvenanmaan pohjoisosaan. Alueelta on löydetty kaikkiaan 15 kivikautista asuinpaikkaa 3500 vuoden takaa.

Kivikauden ahvenanmaalaiset elättivät itsensä hylkeiden ja merilintjen metsästyksellä ja kalastuksella. Noin 4500 vuotta sitten lännestä käsin saapui uusia asukkaita, jotka kuuluivat kuoppakeraamiseen kulttuurialueeseen.

Tänä päivänä Orrdalsklint, joka kohoaa 128 metriä m.p.y., on Ahvenanmaan korkein kohta ja kallioiden rinteillä näkyy jälkiä entisistä merenrannoista. Vedenpinta oli kivikaudella 55 metriä korkeammalla kuin nykyisin.

Vaurasta seutua

Pronssikauden asutuksesta (1500-400 eKr.) on runsaasti merkkejä koko pääsaaren alueella ja myös saaristossa. Pronssikauden yleisimpiin jäännöksiin kuuluvat hautaröykkiöt. Kökarissa Ahvenanmaan luoteissaaristossa on löytynyt keramiikanpalasia ja eläintenluita, jotka viittaavat paikalla sijainneeseen pronssikautiseen asuinpaikkaan.
Rautakauden löydöt (400 eKr.-1000 jKr.) viittaavat Ahvenanmaalla vallinneeseen vaurauteen ja hyviin kauppayhteyksiin ulkomaailman kanssa. Kaivauksissa on löytynyt etupäässä arabialaista alkuperää olevia kolikkoja


Aiheeseen liittyvää

Lähde Pommernilla maailman merille

Pian, toukokuun 1. päivänä, purjealus Pommern avaa taas ovensa. Luvassa on täysin uudenlainen vierailukokemus ja fiktiivinen purjehdus maailman ympäri. Astu laivaan ja lähde mukaan ikimuistoiselle purjehdusmatkalle maailman merille!

Lue lisää

Vietä pääsiäinen Ahvenanmaalla

Markkinoita, pieniä karitsoja, hyvää ruokaa ja keväistä tunnelmaa. Varaa muutaman päivän lomamatka Ahvenanmaalle ja nauti saariston kevättunnelmasta!

Lue lisää

Stornäset − metsävaellus rauhallisessa ympäristössä

Kastelholman metsäpolku ja rantapolku Strandstigen alkavat komean, 1930-luvun alkupuolella istutetun pyökkimetsän vierestä. Pyökkimetsän jälkeen voi valita joko 5 km pitkän Strandstigenin, joka kulkee pääasiassa Lumparnin rannalla, tai lyhyemmän 2,5-kilometrisen Skogsstigenin.

Lue lisää

Ramsholmen − lehdesniityn vehreyttä, meren ja karhunlaukan tuoksua

Lehdesniittyalue on lajirikkaimpia luontotyyppejämme. Kevään ja alkukesän kukkaloisto on mykistävän kaunis: valkovuokkomeriä, kevätesikoita, lehdestettyjä saarnipuita, hasselpähkinälehtoja ja rantaniittyjen orkideoita ja kirjopikarililjoja.

Lue lisää

Prästgårdsnäset − lajirikkautta ja hengellisyyttä historiallisissa maisemissa

Prästgårdsnäsetin hasselpähkinälehdot, vanhat saarni- ja tammipuurinteet ja rantalaitumet ovat Finströmin pappilan ikivanhoja laidunmaita. Laiduntaminen ja suhteellisen kalkkipitoinen maaperä ovat luoneet kasvuedellytykset noin 200 luetteloidulle kasvilajille.

Lue lisää

Nåtö − lehdesniityn mykistävän kaunis keväinen kukkaloisto

Nåtö on lehdesniitty, joka on Ahvenanmaan luontotyypeistä lajirikkain. Luontopolun varrella on lehdestettyjä laidunhakoja, värikkäitä kukkaniittyjä kämmekkäkasveineen, vehreitä pähkinäpensaslehtoja ja rantaniittyjä.

Lue lisää

Långbergen − saaristoerämaa ja kivikausi

Långbergenissä voi tutustua ensimmäisten ahvenanmaalaisten asuinsijoihin. Långbergenin korkeimmalta laelta avautuu näkymä Orrdalsklintille ja Selkämerelle.

Lue lisää

Kungsö batteriberg − venäläinen rannikkopatteri merinäköalalla

Kungsön patterimäen alueella on kivetty 2-kilometrinen venäläisten sotilastie ja kasarmialue, joka rakennettiin Dalsbergin kukkulalle vuosina 1916–1918. Rannikkopatteri oli osa suurta puolustuslinjaa, joka ulottui pohjoisesta Ahvenanmaalta aina etelään Hiidenmaalle ja Saarenmaalle.

Lue lisää