Arkkitehti George Theodor Chiewitz suunnitteli Maarianhaminan ensimmäisen asemakaavan vuonna 1859. Koska Ahvenanmaa ja Suomi kuuluivat noihin aikoihin Venäjän tsaarivaltakuntaan, kaupunki sai venäläismääräysten mukaisesti leveät, suorat kadut ja puistokujat. Paloturvallisuussyistä suunniteltiin kaksi ristikkäin kulkevaa esplanadia, jotka jakavat kaupungin neljään osaan.

Ensimmäisessä asemakaavassaan Chiewitz ehdotti, että Maarianhaminasta tulisi kivitalokaupunki, mutta kalliin rakennusmateriaalin vuoksi asemakaavaa oli muutettava vuonna 1871. Tuolloin suotiin myös mahdollisuus puutalojen rakentamiseen isoille tonteille, joiden välissä kulkevien lehtipuiden reunustamien palokujien oli määrä estää mahdollisten tulipalojen leviäminen.

Maarianhaminan kaupunkikuvassa ei tänä päivänä ole yhtenäistä rakennustyyliä, vaikka sekä Hilda Hongell ja Lars Sonck ovat muokanneet kaupungin arkkitehtuuria:

Hilda Hongell

Hilda Hongell, Suomen ensimmäinen naispuolinen rakennusmestari, syntyi Maarianhaminassa vuonna 1867. Hän valmistui Helsingin teollisuuskoulusta vuonna 1894. Hänen arkkitehtuurissaan ilmentyivät vaikutteet kertaustyylien aikakaudesta, myöhäisgotiikasta ja uusrenessanssista sekä loppuvaiheessa myös jugendista.

Hilda Hongellin puuarkkitehtuurin puuleikkaukset olivat hyvin tyypillisiä Maarianhaminan kaupunkikuvalle 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Hilda Hongell suunnitteli kaikkiaan noin 105 rakennusta, joista on jäljellä noin 44 kappaletta ja joista useimpia voi ihailla Mariegatanin ja Södragatanin varrella.

Lars Sonck

Maarianhamina ylpeilee myös useilla arkkitehti Lars Sonckin (1870-1956) suunnittelemilla rakennuksilla. Sonck kuuluu Suomen rakennushistorian merkittävimpiin arkkitehteihin. 1900-luvun vaihteen puutalojen sijasta Lars Sonck keskittyi suurempiin, kansallisromantiikan aikakauden monumentaalirakennuksiin. Hänen töitään Maarianhaminassa ovat muiden muassa Ahvenanmaan merenkulkuoppilaitos, St Göranin kirkko, kaupungintalo sekä ÅSS:n purjehdusseuran paviljonki länsisatamassa.

Kävelyretki Hilda Hongellin tai Lars Sonckin jalanjäljillä tarjoaa mukavan ja opettavaisen tavan tutustua Maarianhaminan historiaan ja arkkitehtuuriin.

 


Aiheeseen liittyvää

Stornäset − metsävaellus rauhallisessa ympäristössä

Kastelholman metsäpolku ja rantapolku Strandstigen alkavat komean, 1930-luvun alkupuolella istutetun pyökkimetsän vierestä. Pyökkimetsän jälkeen voi valita joko 5 km pitkän Strandstigenin, joka kulkee pääasiassa Lumparnin rannalla, tai lyhyemmän 2,5-kilometrisen Skogsstigenin.

Lue lisää

Ramsholmen − lehdesniityn vehreyttä, meren ja karhunlaukan tuoksua

Lehdesniittyalue on lajirikkaimpia luontotyyppejämme. Kevään ja alkukesän kukkaloisto on mykistävän kaunis: valkovuokkomeriä, kevätesikoita, lehdestettyjä saarnipuita, hasselpähkinälehtoja ja rantaniittyjen orkideoita ja kirjopikarililjoja.

Lue lisää

Prästgårdsnäset − lajirikkautta ja hengellisyyttä historiallisissa maisemissa

Prästgårdsnäsetin hasselpähkinälehdot, vanhat saarni- ja tammipuurinteet ja rantalaitumet ovat Finströmin pappilan ikivanhoja laidunmaita. Laiduntaminen ja suhteellisen kalkkipitoinen maaperä ovat luoneet kasvuedellytykset noin 200 luetteloidulle kasvilajille.

Lue lisää

Nåtö − lehdesniityn mykistävän kaunis keväinen kukkaloisto

Nåtö on lehdesniitty, joka on Ahvenanmaan luontotyypeistä lajirikkain. Luontopolun varrella on lehdestettyjä laidunhakoja, värikkäitä kukkaniittyjä kämmekkäkasveineen, vehreitä pähkinäpensaslehtoja ja rantaniittyjä.

Lue lisää

Långbergen − saaristoerämaa ja kivikausi

Långbergenissä voi tutustua ensimmäisten ahvenanmaalaisten asuinsijoihin. Långbergenin korkeimmalta laelta avautuu näkymä Orrdalsklintille ja Selkämerelle.

Lue lisää

Kungsö batteriberg − venäläinen rannikkopatteri merinäköalalla

Kungsön patterimäen alueella on kivetty 2-kilometrinen venäläisten sotilastie ja kasarmialue, joka rakennettiin Dalsbergin kukkulalle vuosina 1916–1918. Rannikkopatteri oli osa suurta puolustuslinjaa, joka ulottui pohjoisesta Ahvenanmaalta aina etelään Hiidenmaalle ja Saarenmaalle.

Lue lisää

Höckböleholmen − kirjopikarililjojen loistoa

Höckböleholmen on maastoltaan vaihteleva ja luontotyypeiltään monipuolinen. Alueella on lehtoja, kuivia niittyjä, rantaniittyjä, rämeikköjä ja silokallioalueita. Keväinen kukkaloisto sini- ja valkovuokkoineen on jo itsessään nähtävyys.

Lue lisää

Herröskatan − Uimakallioita ja merikotkia

Herroskatan on lajistoltaan rikas alue Ahvenanmaalle ominaiseine niitettyine lehtoineen ja rantatörmineen. Luonnonvarainen syysmyrkkylilja, “alastonimpi”, kuuluu Herrön harvinaisuuksiin.

Lue lisää