Arkkitehti George Theodor Chiewitz suunnitteli Maarianhaminan ensimmäisen asemakaavan vuonna 1859. Koska Ahvenanmaa ja Suomi kuuluivat noihin aikoihin Venäjän tsaarivaltakuntaan, kaupunki sai venäläismääräysten mukaisesti leveät, suorat kadut ja puistokujat. Paloturvallisuussyistä suunniteltiin kaksi ristikkäin kulkevaa esplanadia, jotka jakavat kaupungin neljään osaan.

Ensimmäisessä asemakaavassaan Chiewitz ehdotti, että Maarianhaminasta tulisi kivitalokaupunki, mutta kalliin rakennusmateriaalin vuoksi asemakaavaa oli muutettava vuonna 1871. Tuolloin suotiin myös mahdollisuus puutalojen rakentamiseen isoille tonteille, joiden välissä kulkevien lehtipuiden reunustamien palokujien oli määrä estää mahdollisten tulipalojen leviäminen.

Maarianhaminan kaupunkikuvassa ei tänä päivänä ole yhtenäistä rakennustyyliä, vaikka sekä Hilda Hongell ja Lars Sonck ovat muokanneet kaupungin arkkitehtuuria:

Hilda Hongell

Hilda Hongell, Suomen ensimmäinen naispuolinen rakennusmestari, syntyi Maarianhaminassa vuonna 1867. Hän valmistui Helsingin teollisuuskoulusta vuonna 1894. Hänen arkkitehtuurissaan ilmentyivät vaikutteet kertaustyylien aikakaudesta, myöhäisgotiikasta ja uusrenessanssista sekä loppuvaiheessa myös jugendista.

Hilda Hongellin puuarkkitehtuurin puuleikkaukset olivat hyvin tyypillisiä Maarianhaminan kaupunkikuvalle 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Hilda Hongell suunnitteli kaikkiaan noin 105 rakennusta, joista on jäljellä noin 44 kappaletta ja joista useimpia voi ihailla Mariegatanin ja Södragatanin varrella.

Lars Sonck

Maarianhamina ylpeilee myös useilla arkkitehti Lars Sonckin (1870-1956) suunnittelemilla rakennuksilla. Sonck kuuluu Suomen rakennushistorian merkittävimpiin arkkitehteihin. 1900-luvun vaihteen puutalojen sijasta Lars Sonck keskittyi suurempiin, kansallisromantiikan aikakauden monumentaalirakennuksiin. Hänen töitään Maarianhaminassa ovat muiden muassa Ahvenanmaan merenkulkuoppilaitos, St Göranin kirkko, kaupungintalo sekä ÅSS:n purjehdusseuran paviljonki länsisatamassa.

Kävelyretki Hilda Hongellin tai Lars Sonckin jalanjäljillä tarjoaa mukavan ja opettavaisen tavan tutustua Maarianhaminan historiaan ja arkkitehtuuriin.

 


Related articles

Tutustu Ahvenanmaahan messuilla 2017

Tervetuloa messuille tutustumaan Ahvenanmaahan ja erilaisiin saariston elämyksiin ja matkapaketteihin. Nouda uudet matkaesitteet, inspiroidu ja kuule tuoreimmat vinkit vuoden 2017 tarjonnasta.

Read more

Nauti mökkielämästä muiden seurassa tai omassa rauhassa

Valtaosa Ahvenanmaan mökeistä sijaitsee veden äärellä, ja käytettävissä on tällöin oma vene ja sauna. Saat siten erinomaiset mahdollisuudet uimiseen, veneretkiin ja ihanien auringonlaskujen ihailuun, tai voit vain astua ovesta ulos suoraan metsään, niitylle tai punertavalle graniittikalliolle.

Read more

Ahvenanmaan sadonkorjuujuhlat

Sadonkorjuujuhla kutsuu nauttimaan syksyn väriloistosta ja kauniin tunnelmallisista pimenevistä syysilloista, avoimista maatiloista, Plåpp Åpp -aktiviteeteista ja Sadonkorjuujuhlaravintoloiden annista.

Read more

Aarteenetsintää Maarianhaminassa

Maarianhamina on kaupunki täynnä salaisuuksia, ja täällä on suuri määrä geokätköjä.

Read more

Ahvenanmaan korutaidetta ja italialaista hehkua

Korunvalmistaja-suunnittelija Roberto Ferrari ihastui Italiassa hopeakoruihin iloisella 70-luvulla. Nykyisin hän ammentaa inspiraationsa Ahvenanmaan mullasta ja graniitista.

Read more

Matka neljälle majakalle

Ahvenanmaan vesillä on useita merimajakoita, joiden perinteet juontavat 1800-luvulle. Moniin majakoihin voi tutustua omin päin matkaamalla omalla veneellä tai opastetulla kierroksella.

Read more

Saariston kuntojuoksuja 2017

Ahvenanmaalla on tarjota kuntojuoksuja ja urheilukilpailuja jokaiseen makuun, niin amatööreille kuin eliittiurheilijoillekin. Kuntoilun ja itsesi haastamisen jälkeen voit palkita itsesi saariston elämyksillä.

Read more

Paikkoja, joissa voit hengähtää hetken

Kiireisinä loma-aikoina voi olla mukava pitää pieni rauhoittava tauko. Ahvenanmaalla on monia luonnonkauniita paikkoja, jotka tarjoavat mahdollisuuden reflektointiin ja mietiskelyyn.

Read more