Tuoksumuistot

Tuoksut vetoavat kaikkein sisimpäämme. Niistä henkii turvallisuutta, huolenpitoa ja makuelämyksiä, lämpöä ja ystävällisyyttä. Hajuaisti on muistamisen tavoistamme vanhin, ja se ulottuu kauimmas menneisyyteen. Onneksi mieleen palautuvat yleensä hyvät muistot, tutkimusten mukaan. Ehkä asiakkaat siksi usein riisuvatkin kenkänsä ja tassuttelevat sukkasillaan, kun he astuvat Godbyn pohjoispuolella Stalldalenissa sijaitsevaan Johannan kotileipomoon. Jos kahvilan kassalla ei ole ketään, he eivät jää odottelemaan vaan jatkavat suoraan leipomon puolelle. Ehkä jonkin luontaisen logiikan mukaan tuoreen leivän tuoksu merkitsee sitä, että nyt ei todellakaan ole mitään pelättävää.

– Monet ovat aivan haltioissaan tänne tullessaan. Aivan kuin he palaisivat takaisin kotiin omaan mummolaansa. Leipä ja leivonnaiset puhuttelevat ihmisten sielua, sanoo kahvilan omistaja ja leivontaan hurahtanut Johanna Strand. Kiirettä pitää kaiken aikaa, hän sanoo. Mutta päällepäin sitä ei huomaisi, kun näkee hänet kyynäräpäitä myöten vaivaamassa pitkään kohonnutta taikinaa. Hutilointiin ei leipomossa ei ole varaa. Silloin vain polttaa itsensä tai leipä lässähtää ja pikkuleivistä tulee kovia. – Murjottamalla taas menettää tuntuman leipään, joten itse olen lähes aina iloinen.

 

johannas-hembakta-mjölhjärta

Oma leipomo

Johanna osti ensimmäisen leipomonsa 23-vuotiaana. Hän oli tuolloin töissä trendikahvilassa Vaasan keskustassa. Koivulahdessa leipomoa pitävä pariskunta toimitti kahvilaan leivonnaisia kerran viikossa, ja leipuri itse jäi mielellään aina myös juttelemaan. Hän kertoi aikovansa pian eläkkeelle. Haluaisiko Johanna ehkä ostaa leipomon? – Kyllä vain, halusinhan minä. Leipomo oli minulla kuusi vuotta ennen kuin muutin Ahvenanmaalle ja tein jonkin aikaa palkkatöitä. Mutta ei, se ei ollut minun juttuni, ja nyt olen itsenäinen yrittäjä lopun ikääni.

 

 

 

johannas-hembakta-profil2

Kovaa työtä

Liikevaihto kasvaa tasaisesti ja leipomosta on tullut suurmenestys. Johanna arvioi, että hän leipoo nyt viisinkertaisen määrän alkuaikoihin verrattuna. Kiviuunileivät, ruispalat, siirappilimput, mantelikeksit, vaniljapullat ja appelsiinikranssit ovat jäähtymässä telineissä, jotka kolisevat toisiaan vasten, kun uuninluukkuja avataan. – En osaa edes sanoa, koska tarkalleen tiesin, että omistaisin elämäni leivälle. Heräsin yhtenä aamuna ja asia oli täysin selvä, Johanna sanoo. Hän nauraa. – Aivan näin hurjaksi menoksi en ehkä sitä kuvitellut. Että leipoisin viikon jokaisena päivänä, 12 tuntia päivässä. Minun on asuttava näin lähellä, jotta se onnistuu. Joskus olen melkein sokkitilassa, jos olen käynyt kaupungissa ja nähnyt siellä paljon väkeä. Tämä on pienimuotoista elämää, aivan kuten haluankin.

 

 

 

 

 

 

Eilispäivän leipä – nykypäivän herkku

Johannan kotileipomossa leipä on pehmeää ja kakut tuoksuvat, ja Johanna itse leipurin oikeudella rakastaa uunituoretta leipää. Mutta se ei todellakaan tarkoita, etteikö leipä kelpaisi myös seuraavana päivänä.

 

Johannan vinkit eilisen päivän herkkujen käyttöön.

 

KORPPUJAUHO KOLMELLA TAVALLA

Kuivaa mitä tahansa vanhaa leipää uunissa täysin kuivaksi.

Sekoita tehosekoittimessa.

Kokeile erimakuisia korppujauhoja.

strobrod-tt-web-only-johanna

 

KORPPUJAUHO SAARISTOLAISLEIVÄSTÄ

Mehevää ja täyttävää. Hyvää jälkiruoissa tai vuokien korppujauhotuksessa.

Sopii myös kalan panerointiin.

 

KORPPUJAUHO VAALEASTA HAPANLEIVÄSTÄ
Käytetään tavallisen korppujauhon tavoin mutta antaa enemmän makua.

 

YRTTIKORPPUJAUHO
Sekoita haluamaasi korppujauhoa, suolaa, hienonnettuja yrttejä ja ehkä vähän valkosipulia. Sivele tomaatinpuolikkaille oliiviöljyä ja paista uunissa noin viisi minuuttia, ota uunista, sivele taas oliiviöljyllä ja sirottele päälle yrttikorppujauhoa. Paista uunissa vielä noin 10 minuuttia.

 

 

 

Categories


Aiheeseen liittyvää

Voittoisia makuja Ahvenanmaalta

Lue lisää

Makuelämyksiä Ellan ja Martinin luona

Ella Grüssner Cromwell-Morgan ja hänen miehensä Martin Cromwell-Morgan ovat omistautuneet sille, että elämä maistuisi hyvältä

Lue lisää

Vuohi – itsepäinen juuston lähde

Lita Gustavsson ja Bertil Anderssonilla on Wätterosin tilalla 16 täysikasvuista vuohta ja aitaus täynnä uteliaita kilejä. Tila tuottaa juustoa, lihaa, makkaraa, taljoja ja nahkoja.

Lue lisää

Ruokakulttuuri kukoistaa Ahvenanmaalla

Ahvenanmaan padoissa poreilee uusia ideoita ja gastronomian pienyrittäjät suuntaavat tulevaisuuteen yhdistäen rohkeasti perinteistä käsityöläisyyttä ja kulinaarisia taitoja.

Lue lisää

Joulupöytä saaristolaisittain 2018

Tule ja nauti Ahvenanmaan joulupöydän antimista! Miltä kuulostaa joulupöytä ravintolassa, josta avautuu näkymä merelle tai Kastelholman linnalle? Voit myös valita ravintolan, joka sijaitsee saaressa, komeilee White Guide Nordic -ravintolaoppaassa tai on Green Key -ympäristösertifioitu. Vuoden uutuus on jouluinen tapaspöytä…

Lue lisää