Ahvenanmaan kirkot – aito kokonaiselämys

Kun haluat tutustua lähemmin Ahvenanmaan historiaan, sinun kannattaa lähteä kirkkokierrokselle. Kirkot ovat hallinneet useiden kylien maisemaa jo lähes tuhannen vuoden ajan. Kirkoissa ihmiset on kastettu, konfirmoitu, vihitty avioliittoon ja siunattu haudan lepoon. Useimmiten punaisesta graniitista rakennetuilla paksuilla ja hiljaisilla kivimuureilla on tuhansia tarinoita kerrottavanaan.

Ahvenanmaalla on peräti 16 kirkkoa, joista vanhimmat ovat peräisin 1100-luvulta. Vierailu kirkkoon tai sen viereiselle hautausmaalle antaa aidon kokonaiselämyksen. Kirkot on usein rakennettu kauniin maiseman keskelle. Tunnustele kirkkojen vanhoja, kylmiä kiviseiniä, ihaile kauniita kalkkimaalauksia ja puuveistoksia tai tee pieni kierros hautausmaalla, jossa pystyssä olevat vanhimmat ristit ja hautakivet ovat usein 1700-luvulta, jotkut jopa varhaisemmiltakin vuosisadoilta.

Kivikirkot

Ahvenanmaan vanhimmat keskiaikaiset kivikirkot ovat peräisin 1200-luvun jälkipuoliskolta, muut on rakennettu 1300- ja 1400-luvulla. Kaikesta päätellen 1200-luvun lopussa elettiin taloudellista nousukautta, minkä ansiosta useita kivikirkkoja voitiin rakentaa lähes samanaikaisesti. Kirkkojen rakennushankkeet jatkuivat tauotta pienemmässä laajuudessa koko keskiajan.

Kivikirkkojen ikää ei ole vielä vahvistettu, mutta tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että emäkirkoista useimmat valmistuivat ennen vuotta 1300, kun taas kappelikirkot rakennettiin 1400-luvulla. Tuolloin tehtiin myös Finströmin kirkon holvaustyöt.

Kirkot rakennettiin paikallisesta, punaisesta rapakivigraniitista, jota oli helppo työstää. Tiiltä käytettiin materiaalina vain ajoittain keskiajan loppupuolella, sillä kirkkosalien holveissa käytettiin enimmäkseen luonnonkivilaattoja. Ikkunoiden ja oviaukkojen muurauksissa käytettiin ordovikaudella muodostunutta kalkkikiveä.

Kirkoille tunnusomaiset länsitornit ovat yleensä peräisin myöhemmistä rakennusvaiheista. Länsitorneista vanhin rakennettiin vuonna 1281 ja nuorin vuonna 1467. Länsitornien lisäksi rakennettiin myös sakasteja ja asehuoneita.

Puukirkot

Uskonpuhdistuksen jälkeen rakennetuilla puukirkoilla Lumparlandin, Sottungan ja Brändön kappeliseurakunnissa on jokaisella ollut keskiaikainen edeltäjä.

On myös mahdollista, että Ahvenanmaan kivikirkkoja edelsivät puukirkot. Joissakin kirkoissa arkeologisissa kaivauksissa on löydetty jäänteitä paikalla aikaisemmin sijainneesta puukirkosta.

Lumparlandin valkoiseksi maalattu kappelikirkko on tänä päivänä hieno retkikohde. Kirkolta avautuu kaunis näkymä Kapellvikenin merenlahdelle ja kirkossa voi ihailla taidokkaasti maalattua lehteriä vuodelta 1760.

Sisätilat

Kirkkojen koristelu vaikuttaa tuonajan mittapuun mukaan kalliilta. Lemlandin, Jomalan ja Sundin kirkkojen varhaisgotiikan kalkkimaalaukset ovat huomattavasti vanhempia kuin vastaavat muualla Suomessa. Sama koskee myös Finströmin kirkon puuveistoksia, jotka ovat peräisin 1100-luvun loppupuolelta. Sundin kirkossa on 1200-luvulta peräisin oleva voitonkrusifiksi, jolla on korkeutta 5,06 metriä.

Kalkkimaalaus- ja puuveistostaiteelle 1400-luvun loppu merkitsi uutta kukoistuskautta. Esimerkiksi Kumlingen kirkon seinät ja holvit ovat täynnä kyseisenä ajanjaksona syntyneitä kalkkimaalauksia.

Kirkkojen katossa purjehtivat kirkkolaivat ovat nekin tavallinen näky ahvenanmaalaisissa kirkoissa. Kökarin kirkossa on aito votiivilaiva eli kirkkolaiva, jonka merihädässä ollut merimies on rukouksessaan luvannut lahjoittaa kirkolle palkaksi hengestään. Sundin kirkon asehuoneessa voi ihailla votiivitaulua vuodelta 1671. Taulu on ainoa lajissaan Ahvenanmaalla säilyneistä votiivitauluista.


Aiheeseen liittyvää

Stornäset − metsävaellus rauhallisessa ympäristössä

Kastelholman metsäpolku ja rantapolku Strandstigen alkavat komean, 1930-luvun alkupuolella istutetun pyökkimetsän vierestä. Pyökkimetsän jälkeen voi valita joko 5 km pitkän Strandstigenin, joka kulkee pääasiassa Lumparnin rannalla, tai lyhyemmän 2,5-kilometrisen Skogsstigenin.

Lue lisää

Ramsholmen − lehdesniityn vehreyttä, meren ja karhunlaukan tuoksua

Lehdesniittyalue on lajirikkaimpia luontotyyppejämme. Kevään ja alkukesän kukkaloisto on mykistävän kaunis: valkovuokkomeriä, kevätesikoita, lehdestettyjä saarnipuita, hasselpähkinälehtoja ja rantaniittyjen orkideoita ja kirjopikarililjoja.

Lue lisää

Prästgårdsnäset − lajirikkautta ja hengellisyyttä historiallisissa maisemissa

Prästgårdsnäsetin hasselpähkinälehdot, vanhat saarni- ja tammipuurinteet ja rantalaitumet ovat Finströmin pappilan ikivanhoja laidunmaita. Laiduntaminen ja suhteellisen kalkkipitoinen maaperä ovat luoneet kasvuedellytykset noin 200 luetteloidulle kasvilajille.

Lue lisää

Nåtö − lehdesniityn mykistävän kaunis keväinen kukkaloisto

Nåtö on lehdesniitty, joka on Ahvenanmaan luontotyypeistä lajirikkain. Luontopolun varrella on lehdestettyjä laidunhakoja, värikkäitä kukkaniittyjä kämmekkäkasveineen, vehreitä pähkinäpensaslehtoja ja rantaniittyjä.

Lue lisää

Långbergen − saaristoerämaa ja kivikausi

Långbergenissä voi tutustua ensimmäisten ahvenanmaalaisten asuinsijoihin. Långbergenin korkeimmalta laelta avautuu näkymä Orrdalsklintille ja Selkämerelle.

Lue lisää

Kungsö batteriberg − venäläinen rannikkopatteri merinäköalalla

Kungsön patterimäen alueella on kivetty 2-kilometrinen venäläisten sotilastie ja kasarmialue, joka rakennettiin Dalsbergin kukkulalle vuosina 1916–1918. Rannikkopatteri oli osa suurta puolustuslinjaa, joka ulottui pohjoisesta Ahvenanmaalta aina etelään Hiidenmaalle ja Saarenmaalle.

Lue lisää

Höckböleholmen − kirjopikarililjojen loistoa

Höckböleholmen on maastoltaan vaihteleva ja luontotyypeiltään monipuolinen. Alueella on lehtoja, kuivia niittyjä, rantaniittyjä, rämeikköjä ja silokallioalueita. Keväinen kukkaloisto sini- ja valkovuokkoineen on jo itsessään nähtävyys.

Lue lisää

Herröskatan − Uimakallioita ja merikotkia

Herroskatan on lajistoltaan rikas alue Ahvenanmaalle ominaiseine niitettyine lehtoineen ja rantatörmineen. Luonnonvarainen syysmyrkkylilja, “alastonimpi”, kuuluu Herrön harvinaisuuksiin.

Lue lisää