Juhannusperinteet
Juhannus on eräs parhaiten vaalituista
ahvenanmaalaisista perinnejuhlista. Juhlan alkuperää ei tiedetä, mutta
joidenkin lähteiden mukaan juhannus on jäänne ikivanhasta
hedelmällisyyskultista. Joidenkin lähteiden mukaan tämä mannermainen
tapa saapui Pohjoismaihin 1400-luvun lopussa.
Ensimmäisten ahvenanmaalaisten
juhannussalkojen koristelusta ei ole tarkkaa tietoa, mutta vanhin
tunnetuin todiste koristellusta juhannussalosta on Hammarlandin Torpin
kylästä vuodelta 1801 peräisin oleva maanmittauskartta, johon on
piirretty myös kylän juhannussalko.
Vanhimpiin juhannusperinteisiin
kuuluu porttien, rappujen, kirkkojen ja veneiden koristelu pienten
lehtipuiden vihreillä oksilla. Vanhimmat tiedot lehväkoristeista ovat
vuodelta 1670.
Ahvenanmaan lisäksi vanha
juhannusperinne lehvin ja kukin koristeltuine salkoineen on käytössä
myös Ruotsissa sekä Lounais-Suomen rannikkoalueilla. Salkoa kutsutaan
toisinaan "majstångiksi” – nimi on peräisin sanasta ”maja”, joka
tarkoitti talojen ja porttien koristelua lehtioksin. Ahvenanmaalaiset
kutsuvat salkoaan kuitenkin aina ”midsommarstångiksi” eli
juhannussaloksi. Ruotsalainen ”majstång” ja ahvenanmaalainen
juhannussalko eroavat toisistaan ulkonäöltään.