Ahvenanmaan kirkot - aito kokonaiselämys

Miten turkilaisen merirosvolaivan pienoismalli päätyi ahvenanmaalaiseen kirkkoon? Entisaikoina votiivilaivat eli laivapienoismallit kirkoissa kertoivat seurakuntalaisten kiitollisuudesta korkeampia voimia kohtaan. Kökarin Pyhän Annan kirkon katosta riippuu aivan ainutlaatuinen laivapienoismalli.

Pääsiäisenvietolle on tunnusomaista hiljentyminen ja mietiskely. Ahvenanmaan Pääsiäistauko tarjoaa jotain kaikille aisteille ja antaa tilaisuuden osallistua laajaan kulttuuritarjontaan, johon kuuluu sekä taidetta, musiikkia ja teatteriesityksiä, mutta myös luontoelämyksiä, patikointia ja kävelyretkiä upeissa ympäristöissä.

Kökarin Hamnö on kenties Ahvenanmaan merkittävin paikka. Mitä enemmän arkeologit tekevät kaivauksia ja historiantutkijat tutkivat, sitä suuremmaksi Kökarin merkitys keskiajan Pohjolassa kasvaa. Kukoistuksen huippu oli luultavasti 1400-luvulla, jolloin saarella toimi fransiskaaniluostari.

Posten Åland julkaisee elokuussa pienoisarkin ja postimerkin, joiden aiheena on kirkkoikkuna. Kysymyksessä on yhteisjulkaisu Macaon kanssa, joka tulkitsee aihetta omalla tavallaan.

Eckerön kirkko (kuva) on erittäin valoisa epätavallisen korkeine ja leveine pohjois- ja eteläpuolen ikkunoineen. Nykyinen, melko matala kirkkosali on rakennettu 1200-luvun lopulla, mutta paikalta on löytynyt 1200-luvun alun kolikoita, jotka viittaisivat samalla paikalla aikaisemmin sijainneeseen kappeliin. Kirkossa on keskiaikainen gotlantilaisperäinen madonnaveistos sekä pieni krusifiksi ja joitakin säilyneitä kalkkimaalauksia.

Lemlandin kirkon (kuva) arkeologisissa kaivauksissa havaittiin, että nykyisen kivikirkon paikalla on aikaisemmin sijainnut puinen kirkko. Kirkon hienot kattomaalaukset ovat peräisin 1290-luvulta. Tammipuusta veistetty Madonna ja lapsi -veistos vuodelta 1327 kuuluu Ahvenanmaan huomattavimpiin taideteoksiin. Lemlandin kirkossa on myös kaksi krusifiksiä 1300-luvun puolivälistä ja muita myöhäiskeskiaikaisia puuveistoksia.

Pyhän Jaakobin kappelilla Brändössä on rikas historia, mutta nykyisessä asussaan kirkko vihittiin käyttöön vasta vuonna 1893. Vanhin maininta kappelista on vuodelta 1544, jolloin Kustaa Vaasa takavarikoi kappelin kuparikellon. Vuodelta 1631 peräisin olevassa asiakirjassa on sen sijaan jo maininta kirkon vanhasta alttaritaulusta. Kirkko on valkoiseksi maalattu ristikirkko. Huomattavimpiin esineisiin kuuluu 550 vuotta sitten myöhäiskeskiajalla hankittu puinen alttarikaappi.