Historia
Venäjän
tsaari Aleksanteri II perusti Maarianhaminan kaupungin vuonna 1861,
jolloin Ahvenanmaa ja Suomi olivat vielä osa Venäjän valtakuntaa.
Maarianhamina sai nimensä tsaarin puolison, tsaaritar Maria
Aleksandrovnan mukaan.
Kaupungin synty
Perustamisensa myötä Maarianhamina sai periä Ahvenanmaan taloudellisen ja kulttuurisen keskuksen aseman Bomarsundissa
Oolannin sodassa tuhoutuneelta Skarpansin varuskunta- kaupungilta.
Skarpans oli kasvanut venäläislinnoituksen kupeeseen linnoituksen
rakennuskaudella 1832-1854. Skarpans poltettiin kuitenkin maan tasalle
Oolannin sodassa Krimin sodan yhteydessä, jolloin venäläislinnoitus
räjäytettiin.
Uuden kaupungin, Maarianhaminan, sijaintipaikaksi
valittiin sen sijaan Övernäsin maalaiskylä, joka sijaitsi samalla
niemellä kuin tämän päivän Maarianhamina. Övernässtuganin pieni mökki
Skillnadsgatanin itäpäässä on ainoa Övernäsbyn kylästä säilynyt
rakennus.
Merenkulkukaupunki
Maarianhamina
sijaitsee strategisesti erittäin hyvällä paikalla Tukholman ja Turun
välisen päälaivaväylän varrella. Hyvät luonnonsatamat ja kaupungin
mainio sijainti takasivat suotuisat edellytykset kaupungin
kehitykselle. Ahvenanmaalainen rahtimerenkulku sai vauhtia toden teolla
Oolannin sodan jälkeen 1850-luvulla. Vuosien varrella monet rohkeat
ahvenanmaalaiset ovat uskaltaneet nostaa purjeet ja ottaa kurssin kohti
suurta maailmaa.
Useat suurlaivanvarustajat valitsivat
Maarianhaminan asuinpaikakseen, esimerkiksi Nikolai Sittkoff, joka on
antanut nimensä myös tämän päivän kauppagallerialle Maarianhaminan keskustassa.
Eräs
kaupungin tunnetuimmista laivanvarustajista oli nimeltään Gustaf
Erikson. Hänen purjelaivastonsa kynti maailman meriä 1920-luvulla.
Laivastoon kuului muiden muassa nelimastoparkki Pommern, joka on
nykyisin museolaivana kaupungin länsisatamassa.
Nelimastoparkki
Pommern kertoo aikakaudesta, jolloin Maarianhaminaa alettiin kutsua
maailman viimeisten syvämerenpurjehtijoiden kotisatamaksi.
Purjemerenkulun aikakauden merkityksestä Maarianhaminassa kertovat Pommernin lisäksi Ahvenanmaan merenkulkumuseo, Merikortteli ja keskustan katuja reunustavat vanhat kapteenintalot.
• Lue lisää Ahvenanmaan kiehtovasta merenkulkushistoriasta
Kylpyläaikakausi
Maarianhaminan
matkailu nosti päätään jo 1800-luvun lopussa, jolloin kaupungista tuli
suosittu kylpyläkaupunki. Noin vuoden 1900 aikoihin Maarianhamina oli
muodikas kylpyläkaupunki ja kylpylätoiminta jatkui aina vuoteen 1913,
jonka jälkeen ensimmäinen maailmansodan puhkeaminen lamaannutti
matkailun. Lopullisen päätöksen kylpyläaikakausi sai kaupungin
kylpylähotellin tuhoutuessa tulipalossa vuonna 1916. Tämän jälkeen
kesti lähes 20 vuotta ennen kuin Maarianhaminan matkailu alkoi elpyä.
Nyt jälleen 2000-luvulla Maarianhamina voi jälleen ylpeillä kylpylällä, nimittäin Mariebadilla.
Nykyinen 3300 neliömetrin suuruinen uimahalli kylpylöineen sijaitsee
itäsataman rannalla, lyhyen kävelymatkan päässä kaupungin
ydinkeskustasta.