Maailman vanhin samppanja
Heinäkuun 2010 alussa ahvenanmaalais-ruotsalainen sukeltajaryhmä löysi aikaisemmin tuntemattoman laivahylyn Ahvenanmaan eteläisestä ulkosaaristosta noin 50 metrin syvyydestä. Ennen sukellusta vesialue skannattiin sivuttain kaikuluotaimella, jolloin sukeltajat saivat paitsi selkeän myös mielikuvitusta kiehtovan kuvan purjealuksesta, joka seisoi merenpohjassa kölillään ja kaksi katkeamatonta mastoa ylväästi pystyssä.
Artikkeli vuodelta 2010:
Kun sukeltajat pääsivät noin 30 metrin syvyyteen, mastojen huiput alkoivat erottua. Alhaalla hylyssä näkyvyys oli vain yhdestä kahteen metriä, joten sukeltajat aloittivat laivan systemaattisen tutkimisen keulasta ja etenivät sieltä hiljalleen kohti laivan perää vahvojen lamppujen valaistessa heidän työtään.
Aluksen kravellirakenteinen eli tasasaumaisesti laudoitettu runko osoittautui lähes ehjäksi, lukuun ottamatta perää, jonka peräpeili oli pudonnut. Lastiruuma vaikutti tyhjältä. Paapuurin puolelta, heti takamastosta perään päin, löydettiin tiiliuuni, jonka laidat olivat edelleenkin paikoillaan, sekä keittoastia. Uunin takana oli navigointivälineitä, lautasia ja kattila. Laivan perässä, peräsintukista styyrpuurin puolelle, havaittiin useita pulloja, jotka vaikuttivat kuohuviiniä varten valmistetuilta pulloilta. Pullot näyttivät siltä, kuin niiden ympärille olisi ollut kiedottu olkia. Euforian tunne alkoi levitä sukeltajien keskuudessa – tämä ei ollut mikään tavallinen löytö. Hyvin säilynyt alus lepäsi merenpohjassa aivan kuin jokin jättiläismäinen käsi olisi asettanut sen sinne varovasti odottamaan löytäjäänsä.
Osa samppanjapulloista lepää kauniisti rungon sisällä. Hauras hylky on vielä ehjä, mutta sen romahtaessa pullot saattaisivat vahingoittua tai rikkoutua. Kuva: Anders Näsman/Museibyrån
Rungon rakenne ja näkyvillä olevat esineet viittasivat siihen, että aluksella saattoi olla ikää noin 200 vuotta. Mikäli pullot, joille ominainen muoto viittaisi kuohuviiniin, todellakin sisältäisivät samppanjaa, kyseessä olisi sensaatiomainen löytö. Ennen kuin sukeltajat jättivät hylyn, he ottivat mukaansa yhden pullon myöhempiä tutkimuksia varten. Heinäkuun 16. päivänä julkaistiin tieto "maailman vanhimman samppanjan" löytymisestä ja maailman tiedotusvälineet uutisoivat löydöstä sitä seuranneen mediasirkuksen myötä.
Ahvenanmaan maakunnan hallitus julisti alueelle nopeasti sukelluskiellon suojellakseen hylkyä ryöstösukelluksilta. Heinäkuun lopulla hylkyyn tehtiin uusia sukelluksia Ahvenanmaan museotoimen valvonnassa. Hylyn dokumentointia jatkettiin valokuvaamalla ja esineitä nostettiin turvaan. Hylystä nostettiin mm. kaksi oktanttia, saviruukku ja posliiniesineitä. Tutkimukset vahvistivat kuitenkin ulkonäöltään ehjän rungon suurilta osin erittäin hauraaksi, joten sen turhaa ulkoista rasittamista olisi vältettävä.
Sukellusryhmä valmistelemassa sukellusta hylkyyn elokuun lopulla 2010. Kuva: Henry Blom/Museibyrån
Mitä tiedämme aluksesta?
Alus on kravellirakenteinen, kaksimastoinen kaljaasi, jonka rungon pituus on noin 21,5 m ja leveys 6,5 metriä. Teknisten yksityiskohtien ja esinelöytöjen perusteella alus on alustavasti ajoitettu 1800-luvun alkupuolelle. Hylystä löytyi mm. joitakin Rörstrandin posliinitehtaassa vuosina 1780-1830 valmistettuja lautasia. Rungossa käytetyn puumateriaalin ikä voidaan vähitellen ajoittaa dendrokronologisella menetelmällä. Aluksen alkuperästä ja haaksirikosta ei ole toistaiseksi löytynyt arkistotietoja. Alus on luultavasti haaksirikkoutunut purjehtiessaan vanhalle meriväylälle Ahvenanmereltä Björköriin. Samppanjalastin määränpäätä voi vain arvailla – tilaajana on saattanut olla jokin kauppahuone tai jopa Pietarin keisarillinen hovi.
Tämä kahvipannu löytyi aluksen harvinaisen hyvin säilyneen tiiliuunin läheltä. Kuva: Anders Näsman/Museibyrån.
Mitä tiedämme hylyn samppanjasta?
Laivasta nostetun samppanjapullon sisältö osoittautui uskomattoman hyvälaatuiseksi samppanjaksi. Sommelier Ella Grüssner Cromwell-Morgan oli lyyrinen kuvaillessaan maistamaansa samppanjaa. Hän kertoi sanomalehti Tidningen Ålandille että viinin tuoksu oli "erittäin kypsä ja hedelmäinen, siinä oli keltaisten rusinoiden vivahteita ja paljon tupakka-aromia”. Hän jatkoi: "Vaikka viini oli todella vanhaa, siinä oli raikkautta. Maku ei ollut mitenkään laimea vaan siinä oli selkeää hapokkuutta, joka tasapainotti makeutta. Jälkimaussa erottui selvästi tammitynnyrissä kypsyttämisestä syntynyt maku."
Kuuluisa pullo on vankkaa käsinpuhallettua, vihreää ja hyväkuntoista lasia. Kuva: Marcus Lindholm/Museibyrån
Viinin iän ja alkuperän selvittäminen ei ole mikään helppo tehtävä. Tehtävään kutsutut ranskalaiset viiniasiantuntijat pystyivät vain toteamaan, että samppanja on valmistettu ennen vuotta 1950. Perinteikkään Veuve Cliquot’n samppanjatalon edustaja kumosi arvelut, joiden mukaan samppanjan olisi ollut heidän valmistamaansa. Sen sijaan ehdotettiin, että samppanjan olisi valmistanut jo 1820-luvun lopulla toimintansa lopettanut Maison Juglar’n viininvalmistaja.
Mitä samppanjalastille nyt tapahtuu?
Ahvenanmaan maakunnan hallitus on solminut sopimuksen sukellusyritys Anders Näsman Servicesin kanssa hylyssä olevien samppanjapullojen nosto-operaatiosta. Näin voidaan varmistaa se, että kallis ja särkyvä lasti saadaan varmaan turvaan, muutoin vaarana saattaa olla hylkyryöstö, jolloin myös toistaiseksi ehjän hylyn rakenteet saattavat romahtaa pullojen päälle ja tuhota ne. Lastin nostaminen on teknisesti haastavaa ja on löydettävä oikea menetelmä, jolla pullot voidaan nostaa lähes 50 metrin syvyydestä siten, että niiden sisältö ja pullojen korkkien kiinnikkeet eivät vahingoitu paineen ja lämpötilan muutoksesta. Nosto-operaation yhteydessä saadaan myös tieto siitä, kuinka monessa pullossa on samaa ainutlaatuista juomaa, jota sukeltajat nostivat hylystä viime heinäkuussa.
Uponnut alus on muinaismuisto ja sen lasti kuuluu Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle. Hallituksen tehtävänä on vähitellen päättää samppanjan tulevasta kohtalosta. Monet ovat esittäneet ehdotuksia, mitä pulloille tulisi tehdä ja mikään asia on tuskin koskaan nostattanut ahvenanmaalaisten keskuudessa yhtä suurta keskustelua kuin tämä samppanjalöytö.
MIKÄ ON SINUN MIELIPITEESI?
Haluatko jakaa vinkkisi, neuvosi tai mielipiteesi kanssamme?
Lähetä meille sähköpostia osoitteeseen:
champagne@regeringen.ax