Bomarsundin linnoitus on Ahvenanmaan kautta aikojen suurin sotilaallinen rakennus. Suomen sodan 1808–1809 jälkeen Ruotsi joutui luovuttamaan Suomen ja Ahvenanmaan Venäjälle.

Imperiumin rajamailla

Ahvenanmaan maantieteellisestä sijainnista tuli nyt mitä kiinnostavin. Ruotsin vallan aikana 1100-luvulta lähtien Ahvenanmaa oli Ruotsin omistuksessa, mutta vuonna 1809 solmitussa rauhassa Ahvenanmaasta tuli Venäjän imperiumin läntisin tukikohta.

Venäjän sotilasjohto päätti tehdä Ahvenanmaasta imperiuminsa vahvasti linnoitetun rajan länteen päin. Linnoituksen suunnittelu aloitettiin jo 1812, ja varsinaiset rakennustyöt alkoivat 1830.

Bomarsundin raunioilla kävellessä voi hämmästellä linnoituksen valtavia mittasuhteita. Veden äärellä sijaitsevan päälinnoituksen rauniot ovat vain osa siitä. Täällä oli myös torni, makasiini, sairaala ja asuinalueita.

Kaupunkirakentaminen

Bomarsundissa asui ja toimi yli 2 000 venäläistä sotilasta, linnoituksen työntekijää ja rangaistusvankia. Alueelle muodostui täysin toimiva yhteiskunta. Nya Skarpansin empiirityylisten puutalojen perustukset kertovat täällä toimineesta pienestä kaupungista, johon kuului posti, koulu, kauppoja ja toimistotiloja.

Paikallisväestö myi tavaraa ja palveluja varuskunnalle, ja kielessä on säilynyt nykypäiviin saakka joitakin yksittäisiä venäläisiä sanoja. Sundissa leivotaan vieläkin Sundin piirakoita. Kesällä 2014 avattu uusi vaellusreitti liittää myös tornit ja päälinnoituksen Nya Skarpansiin ja tarjoaa Bomarsundista entistä paremman kokonaiselämyksen.

Linnoituksen työntekijöitä vaivasivat usein erilaiset kulkutaudit ja monia kuoli niihin. Sillan toisella puolella Prästön saarella on islamilaisia, juutalaisia, kreikkalaisortodoksisia, roomalaiskatolisia ja evankelisluterilaisia hautoja. Bomarsundin museon Luotsituvan luota lähtee opaskyltein merkitty 5,5 kilometrin pituinen kulttuuripolku. Täällä on myös kunnan kesämuseo Telegrafen, jossa on näytteillä mielenkiintoinen linnoituksen pienoismalli.

Hyökkäys ja demilitarisointi

Krimin sota 1853–56 johti siihen, että Englannin laivasto purjehti Itämerelle ja hyökkäsi Suomen rannikolla oleviin kohteisiin. Houkuttelevin niistä oli Bomarsundin linnoitus, ja elokuussa 1854 maihin astui 12 000 englantilaista ja ranskalaista sotilasta.

Samalla nelisenkymmentä höyryvetoista sotalaivaa lähestyi etelästä päin, kun puolustus oli rakennettu vain pohjoisesta tulevaa purjealusten hyökkäystä varten. Sotilaat hyökkäsivät 13. elokuuta sota-alusten tulittaessa linnoitusta massiivisesti tykeillä.

Komendatti Bodisco antautui 16. elokuuta. Kaksi viikkoa myöhemmin voittajat räjäyttivät linnoituksen eikä Bomarsundia rakennettu koskaan valmiiksi. Tiilet käytettiin rakennusmateriaaliksi eri kohteissa, muun muassa Uspenskin katedraalin ja Aleksanterin teatterin rakentamiseen Helsingissä.

Pariisin rauhassa 1856 Ruotsi vei läpi kansainvälisen sopimuksen, joka kieltää venäläisten linnoitukset Ahvenanmaalla. Siitä lähtien Ahvenanmaa on demilitarisoitu alue eikä ahvenanmaalaisilla miehillä ole asevelvollisuutta. Venäjän vallan aika kesti Suomen itsenäistymiseen 1917 saakka.