Joka kunnassa on vähintään yksi tutustumisen arvoinen kirkko. Ahvenanmaan kirkoista kaksitoista on keskiaikaisia kivikirkkoja ja kolme uudempia, keskiajalla valmistuneita puukirkkoja. Lisäksi täällä on kahden keskiaikaisen kivikappelin rauniot, ja laivaväylien varrella on puukappeleiden jäänteitä.
Kirkot on useimmiten rakennettu punaisesta rapakivigraniitista ja sijoitettu keskeiselle paikalle oman pitäjänsä hautausmaan viereen senaikaisen sataman läheisyyteen. Ruotsin vallan alkuaikoina ahvenanmaalaiset kuuluivat katolilaiseen kirkkoon ja yhteydet mantereelle olivat vilkkaita.
Kirkot koristeltiin ylellisillä kalkkimaalauksilla ja puuveistoksilla. Tyypillisiä länsitorneja sekä sakasteja ja asehuoneita alettiin rakentaa vasta myöhemmin.
Finströmin kirkko on yksi Suomen parhaiten säilyneistä keskiaikaisista rakennuksista, ja se sai nykyisen muotonsa 1400-luvun puolivälissä. Samalla paikalla oli aiemmin puukirkko, josta on säilynyt pari 1100-luvun lopulta peräisin olevaa veistosta.1400-luvulla rakennetussa Getan kappelikirkossa ei ole länsitornia vaan erillinen kellotapuli.
Kalkkimaalauksin ja veistoksin koristeltu, 1200-luvulta peräisin oleva Sundin kirkkosijaitsee luonnonkauniilla paikalla Kastelholman lähellä Kyrksundetin rannalla. Vårdön kappeli on peräisin 1470-luvulta ja sijaitsee vanhan Postitien varrella.
Kumlingen kirkko on harmaakivikirkko, jossa on ainutlaatuisia, täysin peittäviä kalkkimaalauksia myöhäiseltä 1400-luvulta. Brändössä on vuonna 1893 käyttöön vihitty puukirkko, jonka kappeli mainittiin jo vuonna 1544 reformaation yhteydessä.
1200-luvulta peräisin oleva Saltvikin kirkko sijaitsee alueella, joka toimi arkeologien nykykäsityksen mukaan merkittävänä kauppapaikkana myöhäisrautakaudella ja viikinkiajalla. Jomalan kirkko on luultavasti Suomen vanhin nykypäiviin säilynyt kirkko. 1800-luvulla osittain kunnostetun kirkon tornikaaressa on upeita kalkkimaalauksia.
1200-luvun lopulla rakennetussa Hammarlandin kirkossa on epätavallisesti sijoitettu torni ja erikoiset kupuholvit. Isot ikkunat tekevät Eckerön kirkosta erittäin valoisan. 1200-luvun alkupuolelta peräisin olevat kolikot kertovat paikalla aikaisemmin sijainneesta kappelista.
1200-luvun lopulla rakennetussa Lemlandin kirkossa on kalkkimaalauksia sekä 1300-luvulta peräisin oleva madonnaveistos. Kunnan alueella on myös Lemböten kappeliraunio. Lumparlandin kappelikirkko rakennettiin uudelleen isonvihan jälkeen vuonna 1728. Alttaritaulun on signeerannut Victor Westerholm 1887.
Harmaasta graniitista rakennettu ja sittemmin ristikirkoksi laajennettu Föglön kirkko valmistui noin vuonna 1860. Kirkon keskiaikaisesta edeltäjästä on jäljellä enää ainoastaan torni ja länsipääty. Vuodelta 1730 peräisin olevan Sottungan puukirkon edeltäjä mainitaan ensimmäisen kerran 1544, mutta kirkon historia ulottuu keskiajalle.
Vuonna 1784 valmistuneen Kökarin kirkon katossa on upea kirkkolaiva. Kirkko rakennettiin keskiaikaisen luostarikirkon raunioihin ikivanhan laivaväylän varteen. Kökar tunnetaan fransiskaanikonventistaan, ja luostarikellarin raunioissa on nykyisin ekumeeninen kappeli.
Ahvenanmaan uusin kirkkorakennus on Lars Sonckin piirtämä, vuonna 1927 valmistunut Sankt Göranin (Pyhän Yrjö) kirkko Maarianhaminassa. Maarianhaminan Strandnäsissä on lisäksi Sankt Mårtens -kappeli sekä Västernäsissä Margaretagården, jossa järjestetään joka kuukausi katolilainen messu.