Historiallinen Postitie kulki kuningatar Kristiinan aikana vuodesta 1638 lähtien Tukholmasta Turkuun ja edelleen Ahvenanmaan kautta Pietariin. Tuohon aikaan Ahvenanmaa oli osa Ruotsin valtakuntaa. Kun kaupunkien väliset suorat postikuljetukset alkoivat 1910, Ahvenanmaa kuului Venäjän imperiumiin.

Ahvenanmaalaiset talonpojat vastasivat postin ja matkustajien kuljetuksesta meren yli. He järjestivät hevoset, majoituksen ja ruoan matkan varrella. Postin oli kuljettava kaikkina vuodenaikoina joka säässä.

Kivikummelit näyttivät postiveneille reitin merellä, kun taas maalla postitalonpojat suunnistivat kilometripylväiden avulla. Postitien pituus on 65 km, ja se kulkee Ahvenanmaalla yhdeksän kunnan läpi. Nykyisin tien varrella on opaskylttejä mielenkiintoisissa paikoissa.

Postiruotumuseo

Eckerön vanhaa postilaituria ei enää ole, mutta se sijaitsi suurin piirtein nykyisen kivisen aallonmurtajan paikalla. Postiruotumuseossa voi tutustua postitalonpoikien seikkailuntäyteiseen kovaan elämään. Museo toimii 1828 valmistuneessa Posti- ja tullitalossa, jonka arkkitehti piirsi myös Helsingin Senaatintorin.

Joka vuosi kesäkuun puolivälissä Eckerön ja Ruotsin Grisslehamnin välillä järjestetään Postisoutukilpailu, jossa kilpaillaan aikakaudelle tyypillisillä talonpoikaisveneillä Ahvenanmeren postikuljetusten muistoksi. Kilpailuun osallistuu noin 40 neljän soutajan ryhmää. Joka toinen vuosi matka lähtee Ruotsista ja päättyy Ahvenanmaalle, ja joka toinen vuosi reitti on päinvastainen.

Storbyssä ja Marbyssä on yhä näkyvissä osia vanhasta postitiestä. Käänny Hammarlandin sillan jälkeen Marsundiin, jossa on vanha satama, kivimakasiini ja idyllisiä venevajoja.  Hammarlandin keskiaikainen kirkko sijaitsee kauniilla paikalla ison tien varrella.

Postitie päättyy Brändöhön

Käänny Finströmiin ja aja Bjärströmissä hyvin säilyneen kivisillan yli. Jatka Jomalan Gölbystä pohjoiseen Färjsundin sillan yli kohti Saltvikiä. Haraldsbyssä oli myös satama sekä mestauspaikka, jossa ahvenanmaalaisia naisia poltettiin noitina 1660-luvulla. Postitie kulkee edelleen Sundissa sijaitsevan, Ruotsin vallan ajan keskuspaikan Kastelholman linnan ohi.

Venäjän vallan alkuaikoina ennen Maarianhaminan perustamista vuonna 1861 pääpostikonttori siirrettiin Bomarsundiin. Päätiellä ajetaan Skarpansissa sijaitsevien talonperustusten ja edelleen päälinnoituksen raunioiden ja vanhan postilaiturin ohi, josta posti ennen vanhaan soudettiin Vårdöhön.

Vårdössä Vargatan postilaiturilta edelleen Hullvikin satamaan johtavan tien varrella on useita suuria kapteenintiloja. Postitie jatkui vesiteitse Kumlingen Marskiliin, jossa Pyhän Annan kirkko ja Hermasin museotila ovat ehdottomasti vierailun arvoisia.

Nykyisin sekä posti että ihmiset kulkevat Ålandstrafikenin yhteysaluksilla Vårdöstä Kumlingen kautta Brändöhön, joka on Ahvenanmaan Postitien pääteasema. Opastettu pyörätie kulkee Eckerön Storbystä Vårdön Hullvikiin. Tien varrella on kahviloita, kauppoja ja majoituspaikkoja.