Kesällä 2010 Ahvenanmaalta ja Ruotsista tulleet sukeltajat löysivät Föglön eteläpuolisessa ulkosaaristossa 50 metrin syvyydessä makaavasta laivanhylystä 145 ainutlaatuista samppanjapulloa ja viisi olutpulloa.

Ennen hylkysukellusta sukeltajat olivat skannanneet vesialueen sivuttain kaikuluotaimella ja nähneet purjealuksesta selkeän kuvan. Kölillään makaavan laivan kaksi mastoa olivat ehjät. Hylyn luona näkyvyys oli vain 1–2 metriä.

Lähes koskematon hylky

Sukeltajat sukelsivat ensin keulaan ja tutkivat sitten voimakkaiden lamppujen avulla aluksen rungon perään saakka. Kävi ilmi, että aluksen kravellirakenteinen 21,5 metrin pituinen ja 6,5 metrin levyinen runko oli säilynyt lähes vahingoittumattomana irronnutta peräpeiliä lukuun ottamatta.

Paapuurin puolelta, aivan päämaston takaa sukeltajat löysivät tiiliuunin, jonka kyljet olivat edelleen pystyssä, ja sen päällä oli keittoastia. Aluksen rungon rakenne ja löytyneet esineet viittasivat siihen, että hylky saattoi olla jopa kaksisataa vuotta vanha.

Laivan perässä peräsintukin styyrpuurin puolella sukeltajat näkivät kuohuviinipullon näköisiä pulloja. Sukeltajat ottivat hylystä mukaansa yhden pullon tutkittavaksi.

Samppanjalöytö

Meren syvyyksistä nostettu pullo osoittautui sisältävän hyvin säilynyttä ja laadukasta samppanjaa. Oikean lämpötilan ja pimeyden ansiosta varastointi oli ollut optimaalinen, ja pullojen oma paine oli estänyt suolaveden tunkeutumisen pulloihin korkkien kautta.

16. heinäkuuta julkistettiin uutinen ”maailman vanhimman samppanjan” löytymisestä Ahvenanmaalta. Asiasta syntyi suuri mediakohu, kun journalistit eri puolilta maailmaa tiedottivat löydöstä.

Ahvenanmaan maakuntahallitus asetti nopeasti alueelle sukelluskiellon hylyn suojaamiseksi. Heinäkuun lopussa valokuvausdokumentointi jatkui, ja joitakin esineitä nostettiin hylystä maakunnan museotoimiston valvonnassa.

Samppanjaa maistettiin, se arvioitiin ja korkitettiin uudelleen, ja olut vietiin analysoitavaksi. Lisäksi hylystä nostettiin esineitä, kuten oktantteja, saviruukku ja posliinia, mm. muutamia Rörstrandin posliinitehtaan vuosina 1820–1880 valmistamia lautasia. Kuormassa oli myös herkkujen, mm. viinirypäleiden jäänteitä.

Tuntematon alus

Seuraavana kesänä Ahvenanmaan maakuntahallitus teki yhteistyössä A2 Subsea Exploration -yrityksen kanssa aluksella meriarkeologisen tutkimuksen, jossa tehtiin sedimenttikokeita ja dendrokronologisia kokeita.

Tavoitteena oli identifioida hylyn alkuperä, selvittää sen kotisatama ja määränpää sekä haaksirikkoutumisessa vallinneet olosuhteet. Tähän mennessä tutkimusten tai arkistotietojen avulla ei ole saatu selville aluksesta enempää tietoa. Sen alkuperää ja määränpäätä voidaan vain spekuloida.

Haaksirikko tapahtui luultavasti aluksen purjehtiessa etelästä päin Björköriin johtavalle vanhalle laivaväylälle. Tutkimukset ja löydöt osoittavat, että alus on peräisin 1800-luvun alkupuolelta. Laivanhylky on muinaisjäännös ja kuuluu Ahvenanmaan maakuntahallitukselle.