Perustietoja Ahvenanmaasta

Ahvenanmaa on Suomeen kuuluva ruotsinkielinen maakunta, jolla on itsehallinto ja oma lippu. Ahvenanmaalla on myös omat postimerkit, omat autojen rekisterikilvet ja oma Internet-maatunnus (.ax).

Ahvenanmaalla on noin 29 000 asukasta, joista noin 11 500 asuu Maarianhaminassa, joka on maakunnan ainoa kaupunki. Maarianhamina perustettiin vuonna 1861, ja tänä päivänä se on Ahvenanmaan elinkeinoelämän ja hallinnon keskus. Kaupungissa toimii myös Ahvenanmaan maakuntahallitus.

Elinkeinoelämä

Merenkulku, kauppa, pankkiala, maanviljely ja elintarviketuotanto ovat maakunnan tärkeimpiä elinkeinoja. Erityisesti merenkululla on aina ollut tärkeä merkitys Ahvenanmaalle, ja se on vaikuttanut eniten myös Ahvenanmaan väestöön.

Tutustu Ahvenanmaan merenkulun historiaan käymällä Ahvenanmaan merimuseossa, purjealus Pommernissa ja Maarianhaminan Merikorttelissa.

Ahvenanmaan ominaispiirteitä

Ahvenanmaan ainutlaatuisiin ominaisuuksiin kuuluvat koskematon saaristo ja kauniisti hioutuneet silokalliot, jotka saavat punertavan värinsä ahvenanmaalaisesta rapakivigraniitista. Ahvenanmaan 6 700 saarta ja luotoa muodostavat ainutlaatuisen saarimaailman, jossa meri on aina läsnä.

Tiesitkö muuten, että Ahvenanmaa on Pohjoismaiden aurinkoisin paikka touko-elokuussa? Leudon ilmaston ansiosta Ahvenanmaan kasvisto ja eläimistö on erilainen kuin Manner-Suomessa.
Myös juhannussalot värikkäine koristeineen ja vanhanajan punaiset tuulimyllyt ovat Ahvenanmaata tyypillisimmillään. Voit ihailla niitä muun muassa Jan Karlsgårdenin kotiseutumuseossa Kastelholmassa. Museoalueella voit tutustua myös 1800-luvun ahvenanmaalaiseen talonpoikaistilaan.

Ahvenanmaa lyhyesti

Asukkaita: 29 000
Kieli: ruotsi
Valuutta: euro € on virallinen valuutta, mutta monet palvelupisteet ottavat vastaan myös Ruotsin kruunuja
Aika: sama kuin Manner-Suomessa (+2 CET)
Kokonaispinta-ala: 6 787 km2
Yhteensä yli 6700 saarta, joista asuttuja 60 kappaletta

 

 


Aiheeseen liittyvää

Green Key ja Blue Flag

Lue lisää

Hauenkalastajan Ahvenanmaa

Ahvenanmaalla haukisesonki on kuumimmillaan lokakuun alussa ja se jatkuu aina joulukuulle asti. Syksyllä haukia kannattaa tavoitella syvien kaislikkorantojen vierestä, lähempänä talvea matalista lahdenpoukamista. Lue paikallisen kalastusopas Henri Helmisen kokemuksia Ahvenanmaan haukitilanteesta.

Lue lisää

Lohituristina Ahvenanmaalla

Lohenkalastuksen sesonki alkaa Ahvenanmaalla toukokuun alussa ja jatkuu kiivaana aina juhannukseen asti. Lue Valtteri Lundqvistin ensimmäisestä uistelureissusta Ahvenanmaalle sekä Anssi Lehtisen venekunnan ennätyslohesta. Kuva: Valtteri Lundqvist.

Lue lisää

Ahvenenkalastajan Ahvenanmaa

Ahvenanmaan yleisin ja pyydetyin kala on ahven. Sen sesonki alkaa kukoistaa elo-syyskuussa ja jatkuu aina marraskuun loppuun asti. Saarimaakunnassa on saatu vuonna 2020 useita maagisen 2 kg ahvenia. Lue lisää jättiahvenista ja poimi talteen kalastusopas Henri Helmisen spotti- ja välinevinkit.

Lue lisää

Lemlandsleden – kallionlakeja ja talonpoikaispurjehdusta

Reitin voi patikoida useissa osissa. Lemströmin ja Söderbyn välillä voi nauttia hienoista meri- ja saaristomaisemista, ja reitti Söderby–Lumparsundin kulkee Bistorpbergetin kallioilla, 77 metriä m.p.y. Lumparnin merenlahden maisemat ovat lumoavat ja alueella on suuria jääkaudenaikaisia kivipeltoja.

Lue lisää

Lövö – rauhankongressi ja venäläisiä kiviuuneja

Reitti kulkee historiallisen Lövön halki, joka oli suurvaltapelin näyttämönä 1718–1719. Polku kulkee peltojen ja niittyjen vierellä sekä koivu- ja mäntymetsän halki. Reitin varrella on muun muassa venäläisten kiviuunien jäännöksiä ja lintutorni. 

Lue lisää

Byrundan – Suomen pienimmän kunnan kyläreitti

Nauti laidunmaa- ja peltomaisemista sekä pihapiirien vehreistä puutarhoista, joissa kasvaa esimerkiksi suuria saarni-, vaahtera- ja tammipuita. Reitin varrella om mm. vanhoja tiloja, kylän juhannussalko, kotiseutumuseo/vanha koulurakennus ja 1800-luvulta säilynyt mylly. 

Lue lisää

Skogsrundan – merimaisemia ja suomaastoa

Reitti kulkee vuonna 1730 valmistuneen Sottungan puukirkon ohi ja mäntymetsän halki saaren länsipuolen kallioille, jossa voi nauttia saaristomaisemista ja levähdystauosta retkipöydän ääressä. Reitti jatkuu kallioilta suoalueelle ja kylätietä pitkin takaisin vierassatamaan. 

Lue lisää