Linna ja kirkot kertovat keskiajasta

Tanska oli johtava valtio 1000-1100-lukujen Pohjolassa. Ahvenanmaalainen Kurt Lindh kirjoittaa kirjassaan ”Det åländska samhället”, että tietyt tutkijat ovat pitäneet myös Ahvenanmaata osana tanskalaisten Itämerenherruutta. On kuitenkin todennäköistä, että ruotsalaiset ottivat Ahvenanmaan käskyvaltansa alaiseksi 1200-luvulla tanskalaisvallan heikennyttyä. 080806Golf98_-1 Tutkijat uskovat Ahvenanmaalla olleen noin 2000-3000 asukasta 1000-luvulla. Asukkaat olivat pääasiassa maanviljelijöitä, kalastajia ja metsästäjiä. Keskiajan Ahvenanmaasta ei ole säilynyt paljoa, mutta huomattavimpiin rakennushistoriallisiin muistomerkkeihin kuuluvat Kastelholman linna ja useat kivikirkot, joita löytyy sekä pääsaarelta että saaristosta. Linna rakennettiin aikoinaan hyvin strategiselle paikalle: vesireitin varrella sijainneelle saarelle, josta oli hyvät yhteydet lähellä sijaitsevalle Sundin kirkolle ja aina Borgbodan mäkilinnalle, jota luultavasti käytettiin puolustuspaikkana aina varhaiskeskiajalle saakka. Kastelholman linnan ikää ei tunneta tarkasti. Linna mainittiin kuitenkin ensimmäisen kerran vuonna 1388 ruotsalaisen riikindrotsin Bo Joninpoika Gripin jäämistössä. Kuninkaan asettamat voudit ja läänitysalueiden haltijat hallitsivat Ahvenanmaata Kastelholmasta käsin ja pitivät huolen muiden muassa verorahojen keräämisestä kruunulle. Keskiajalla linnassa asuneita linnanherroja olivat esimerkiksi Kustaa Vaasan isä, Eerik Juhananpoika. Myös Kustaa Vaasa vieraili linnassa muutaman kerran ja Ahvenanmaa kuului läänitysalueena sekä hänen pojalleen Juhanalle että hänen leskelleen Katariina Stenbockille. Vuonna 1634 Ahvenanmaan asema omana itsenäisenä linnalääninä päättyi ja maakunta päätyi Turun maaherran hallintaan. Tämän jälkeen linnan merkitys alkoi heiketä ja linna jätettiin rappeutumaan. Keskiaikaiset kirkot rakennettiin ahvenanmaalaisten omasta aloitteesta. Kirkoista on säilynyt 12 kappaletta. Rakennushistorioitsijat tutkivat kirkkoja parhaillaan ja analysoivat muurilaastia voidakseen määritellä kirkoille tarkan ajan. Viimeisimpien tuloksien mukaan Sundin kirkon kirkkosali on vanhin ja valmistunut vuosien 1250-1275 aikana. Muiden kirkkojen salit saattavat olla tätäkin vanhempia ja tutkimukset jatkuvat niiden osalta.

Ahvenanmaa tyhjentyi isovihan aikana

Isovihan aika alkoi suurella pohjan sodalla vuonna 1700. Vuonna 1714 venäläiset miehittivät myös Ahvenanmaan. Lähes koko saaristo autioitui väestön paetessa Ruotsiin. Vasta Uudenkaupungin rauhan jälkeen ahvenanmaalaiset alkoivat palata takaisin kotiin. Myös vuosien 1741-43 aikana Ahvenanmaa oli osittain autiona, koska venäläisjoukot tunkeutuivat vielä toistamiseen Ahvenanmaalle.

Ahvenanmaalaiset eivät halunneet itsehallintoa

Vuodet 1917-1921 olivat dramaattista aikaa Ahvenanmaan historiassa ja johtivat lopulta Ahvenanmaan nykyiseen asemaan itsehallittuna maakuntana osana Suomea. Venäjän vallankumouksen jälkeen myös Ahvenanmaalla alkoivat puhaltaa muutoksen tuulet ja asukkaat alkoivat puhua jälleenliittymisestä entisen emämaan, Ruotsin, kanssa. Ahvenanmaalaiset kokoontuivat keskustelamaan tulevaisuudesta, ensin salassa, ja keräsivät nimiä Ruotsiin liittymisen puolesta joukkoadressiin, joka luovutettiin Ruotsin kuninkaalle, Kustaa V:lle.

Maakäräjät oli laiton

Suomi itsenäistyi vuonna 1917 ja hallitus nimesi Ahvenanmaan erilliseksi lääniksi vuonna 1918. Ahvenanmaalaiset vastasivat tähän muodostamalla lakiasäätävän elimen, laittoman maakäräjät, joka toimi Ahvenanmaan Ruotsiin liittymisen puolesta myös kansainvälisissä yhteyksissä. Ruotsi tuki ahvenanmaalaisten vaatimusta, kun taas Suomi suhtautui asiaan torjuvasti. Sen sijaan Suomen johto oli valmis antamaan Ahvenanmaalle itsehallinnon ja hyväksyi Ahvenanmaan itsehallintolain vuonna 1920.  Itsehallintolaki astui voimaan 6. kesäkuuta, mutta ahvenanmaalaiset kieltäytyivät hyväksymästä sitä. Suomen valtioministeri Rafael Erich saapui Ahvenanmaalle keskustelemaan itsehallintoa vastustavien ahvenanmaalaisten kanssa. Ahvenanmaalaisten johtohenkilöitä Julius Sundblomia ja Carl Björkmania syytettiin maanpetturuudesta ja heidät tuomittiin kuritushuoneeseen, kunnes presidentti armahti heidät.

Kansainliiton päätös

Ahvenanmaan kysymyksen kansainvälisen luonteen takia asia siirrettiin vastaperustetulle Kansainliitolle. Kansainliiton neuvosto teki kesäkuussa 1921 kompromissipäätöksen, jossa ei mikään konfliktin osapuolista, ei Suomi, Ruotsi eikä Ahvenanmaakaan, jäänyt kokonaan osattomaksi. Suomi sai Ahvenanmaan saaret hallintaansa, mutta sen tuli taata Ahvenanmaan saarten väestölle sen ruotsin kieli, kulttuuri, paikalliset tavat ja se itsehallintojärjestelmä, jota Suomi oli tarjonnut Ahvenanmaalle vuonna 1920. Sen jälkeen kun vuoden 1920 itsehallintolakia oli täydennetty maanhankintaa ja äänioikeutta koskevilla määräyksillä, pidettiin ensimmäiset maakuntapäivävaalit vuonna 1922. Ahvenanmaan maakuntapäivät kokoontui ensimmäiseen täysistuntoonsa kesäkuun 9. päivänä. Tätä päivää juhlitaan nykyään Ahvenanmaan itsehallintopäivänä. itsehallintolaki on sittemmin uudistettu kokonaisuudessaan kaksi kertaa, nimittäin vuosina 1951 ja 1993. Ahvenanmaan maakäräjiä kutsutaan nykyisin maakuntapäiviksi. Itsehallinto antaa ahvenanmaalaisille oikeuden säätää lakeja omissa sisäisissä asioissaan ja päättää maakunnan tulo- ja menoarviosta. Ahvenanmaan lakiasäätävää elintä eli ”eduskuntaa” kutsutaan maakuntapäiviksi. Maakuntapäivät nimittää maakunnan hallituksen, Ahvenanmaan hallituksen. Suomen eduskunnan säätämät lait ovat voimassa kuten muuallakin maassa seuraavilla aloilla: ulkoasiainhallinto, suurehko osa siviili- ja rikosoikeutta, tuomioistuimet, tullilaitos ja valtionverotus. Ahvenanmaalla on ollut oma lippu vuodesta 1953 lähtien.


Aiheeseen liittyvää

12 uutuutta Ahvenanmaalla

Ahvenanmaa on yritteliäs ja jatkuvasti kehittyvä saarimaakunta. Monta uutta aktiviteettia ja elämystä odottaa sinua Ahvenanmaalla. Olemme koonneet 12 uutuutta. Mikä vinkeistä on sinun suosikkisi?

Lue lisää

Ahvenanmaan musiikkifestivaalit 2019

Musiikki on tärkeä osa Ahvenanmaan kesää. Tutustu ja koe yksi tai useampi Ahvenanmaan monista festivaaleista!

Lue lisää

Ympäristöystävällistä majoitusta lähellä luontoa

Ahvenanmaalla luonto ja meri ovat aina lähellä. Valittavanasi on runsaasti erilaisia ympäristöystävällisiä majoitusvaihtoehtoja.

Lue lisää

Syö hyvin ja kestävästi

Hyvä ruoka ja jännittävät makuelämykset ovat tärkeä osa elämää niin arjessa kuin juhlassa. Ahvenanmaalla voit syödä maukasta, lähituotettua ja aitoa paikallista ruokaa. Monet ravintolat ja kahvilat tekevät paljon työtä edistääkseen kaikin tavoin alan kestävää kehitystä.

Lue lisää

Kymmenen kestävää aktiviteettia

Ahvenanmaalla on runsaasti aktiviteetteja, joka ovat ilmastoystävällisiä ja lisäksi monet ovat ilmaisia. Täydellinen kohde sinulle, joka haluat lomailla kestävällä tavalla. Lue kymmenen inspiroivaa vinkkiämme!

Lue lisää

Matkusta Ahvenanmaalla mahdollisimman ympäristöystävällisesti

Matkusta Ahvenanmaalla mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja tue paikallisten tavoitetta vähentää hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2030 mennessä vähintään 60 prosenttia vuoden 2005 määriin verrattuna.

Ta dig runt på Åland så miljövänligt som möjligt och bidra till ålänningarnas mål att minska öns koldioxidutsläpp med 60 procent till 2030.

Lue lisää

Ympäristö on tärkeä ahvenanmaalaisille

Ahvenanmaalla asutaan meren äärellä ja halutaan huolehtia ympäristöstä ja pitää se puhtaana. Ahvenanmaalaiset arvostavat luontoaan, ja meneillään on paljon hankkeita saariston kestävyyden ja houkuttelevuuden lisäämiseksi.

Lue lisää

Lähde Pommernilla maailman merille

Purjealus Pommern on taas avoinna yleisölle. Luvassa on täysin uudenlainen vierailukokemus ja fiktiivinen purjehdus maailman ympäri. Astu laivaan ja lähde mukaan ikimuistoiselle purjehdusmatkalle maailman merille!

Lue lisää