Ahvenanmaan itsehallinto täyttää 100 vuotta 9. kesäkuuta 2022. Miten itsehallinto näkyy käytännössä ja miten se syntyi?

Ahvenanmaa on autonominen, demilitarisoitu ja viralliselta kieleltään ruotsinkielinen maakunta Suomessa. Itsehallinto antaa ahvenanmaalaisille oikeuden säätää lakeja sisäisistä asioistaan ja käyttää budjettivaltaa. Ahvenanmaan lainsäädäntöelintä (lagtinget) kutsutaan maakuntapäiviksi, johon ahvenanmaalaiset valitsevat 30 jäsentä neljän vuoden välein.

Maakuntahallituksen säätämät lait voivat koskea esimerkiksi terveyttä, ympäristöä, koulutusta, kulttuuriperinnön vaalimista ja muistomerkkien suojelua, yritystoiminnan edistämistä, sisäistä liikennettä, kunnallishallintoa, poliisia, postipalveluja sekä radiota ja televisiota. Toisaalta sillä ei ole lainsäädäntövaltaa ulkoasiainhallintoon, suurimpaan osaan siviili- ja rikosoikeutta, tuomioistuimiin, tullilaitokseen ja valtionverotukseen liittyvissä asioissa. Suomen lakeja sovelletaan Ahvenanmaalla samalla tavoin kuin muuallakin Suomessa.

Ahvenanmaalla on oma maakuntahallitus, landskapsregeringen, jonka nimittää maakuntapäivät. Suomen eduskunnassa Ahvenanmaalla on yksi edustajanpaikka.

Näin itsehallinto syntyi

Miten Ahvenanmaasta tuli itsehallintoalue? Niin kauan kuin muistetaan, ahvenanmaalaiset ovat puhuneet ruotsia ja heillä on ollut samankaltainen kulttuuri kuin Ruotsissa. Ahvenanmaa myös kuului Ruotsille vuosien 1808–1809 sotaan asti, jolloin Ruotsin oli pakko luovuttaa sekä Suomi että Ahvenanmaa Venäjälle.

Kun Venäjän tsaarien imperiumi hajosi ensimmäisen maailmansodan seurauksena, Suomi julistettiin itsenäiseksi tasavallaksi joulukuussa 1917. Ahvenanmaalla syntyi ajatus yhdistymisestä Ruotsin kanssa, ja vuonna 1917 otettiin yhteyttä Ruotsin hallitukseen. Seuraavana vuonna otettiin yhteyttä myös Ruotsin kuninkaaseen, ja pyyntö oli jälleen yhdistyminen Ruotsin kanssa. Suomi ei kuitenkaan halunnut luopua Ahvenanmaasta ja tarjosi ahvenanmaalaisille tietynlaista itsehallintoa.

Kansainliitto ratkaisi asian

Suomen eduskunta hyväksyi Ahvenanmaan itsehallintolain 30.4.1920. Lain piti tulla voimaan 7. toukokuuta 1920, mutta ahvenanmaalaiset eivät hyväksyneet sitä eikä asiaa saatu päätökseen. Ratkaisun löytämiseksi asia annettiin edelleen vastikään perustetun Kansainliiton ratkaistavaksi.

Kansainliiton neuvosto pääsi kompromissiratkaisuun 24. kesäkuuta 1921. Ahvenanmaa kuuluisi Suomeen, mutta Suomen oli taattava Ahvenanmaalle oikeus ruotsin kielen, kulttuurin ja paikallisten tapojen säilyttämiseen sekä itsehallintojärjestelmä, joka Ahvenanmaalle tarjottiin vuonna 1920.

Tämän jälkeen vuoden 1920 itsehallintolakia täydennettiin maan hankintaa ja äänioikeutta koskevilla säännöksillä, ja Ahvenanmaan maakuntapäivien ensimmäiset vaalit pidettiin 8. toukokuuta 1922.

Maakäräjät – nykyisin maakuntapäivät – kokoontui ensimmäiseen täysistuntoonsa 9. kesäkuuta 1922. Ahvenanmaan itsehallintopäivää juhlistetaankin nykyisin kesäkuun 9. päivä.

 

Sivu päivitetty 28.1.2021


Aiheeseen liittyvää

Green Key ja Blue Flag

Lue lisää

Hauenkalastajan Ahvenanmaa

Ahvenanmaalla haukisesonki on kuumimmillaan lokakuun alussa ja se jatkuu aina joulukuulle asti. Syksyllä haukia kannattaa tavoitella syvien kaislikkorantojen vierestä, lähempänä talvea matalista lahdenpoukamista. Lue paikallisen kalastusopas Henri Helmisen kokemuksia Ahvenanmaan haukitilanteesta.

Lue lisää

Lohituristina Ahvenanmaalla

Lohenkalastuksen sesonki alkaa Ahvenanmaalla toukokuun alussa ja jatkuu kiivaana aina juhannukseen asti. Lue Valtteri Lundqvistin ensimmäisestä uistelureissusta Ahvenanmaalle sekä Anssi Lehtisen venekunnan ennätyslohesta. Kuva: Valtteri Lundqvist.

Lue lisää

Ahvenenkalastajan Ahvenanmaa

Ahvenanmaan yleisin ja pyydetyin kala on ahven. Sen sesonki alkaa kukoistaa elo-syyskuussa ja jatkuu aina marraskuun loppuun asti. Saarimaakunnassa on saatu vuonna 2020 useita maagisen 2 kg ahvenia. Lue lisää jättiahvenista ja poimi talteen kalastusopas Henri Helmisen spotti- ja välinevinkit.

Lue lisää

Lemlandsleden – kallionlakeja ja talonpoikaispurjehdusta

Reitin voi patikoida useissa osissa. Lemströmin ja Söderbyn välillä voi nauttia hienoista meri- ja saaristomaisemista, ja reitti Söderby–Lumparsundin kulkee Bistorpbergetin kallioilla, 77 metriä m.p.y. Lumparnin merenlahden maisemat ovat lumoavat ja alueella on suuria jääkaudenaikaisia kivipeltoja.

Lue lisää

Lövö – rauhankongressi ja venäläisiä kiviuuneja

Reitti kulkee historiallisen Lövön halki, joka oli suurvaltapelin näyttämönä 1718–1719. Polku kulkee peltojen ja niittyjen vierellä sekä koivu- ja mäntymetsän halki. Reitin varrella on muun muassa venäläisten kiviuunien jäännöksiä ja lintutorni. 

Lue lisää

Byrundan – Suomen pienimmän kunnan kyläreitti

Nauti laidunmaa- ja peltomaisemista sekä pihapiirien vehreistä puutarhoista, joissa kasvaa esimerkiksi suuria saarni-, vaahtera- ja tammipuita. Reitin varrella om mm. vanhoja tiloja, kylän juhannussalko, kotiseutumuseo/vanha koulurakennus ja 1800-luvulta säilynyt mylly. 

Lue lisää

Skogsrundan – merimaisemia ja suomaastoa

Reitti kulkee vuonna 1730 valmistuneen Sottungan puukirkon ohi ja mäntymetsän halki saaren länsipuolen kallioille, jossa voi nauttia saaristomaisemista ja levähdystauosta retkipöydän ääressä. Reitti jatkuu kallioilta suoalueelle ja kylätietä pitkin takaisin vierassatamaan. 

Lue lisää