9. kesäkuuta 2022 Ahvenanmaan itsehallinto täyttää 100 vuotta. Mutta mitä Ahvenanmaan itsehallinto tarkoittaa ja miten itsehallinto syntyi?

Ahvenanmaa on autonominen, demilitarisoitu ja viralliselta kieleltään ruotsinkielinen maakunta Suomessa. Itsehallinto antaa ahvenanmaalaisille oikeuden säätää lakeja sisäisistä asioistaan ja käyttää budjettivaltaa. Ahvenanmaan lainsäädäntöelintä (lagtinget) kutsutaan maakuntapäiviksi, johon ahvenanmaalaiset valitsevat 30 jäsentä neljän vuoden välein.

Maakuntahallituksen säätämät lait voivat koskea esimerkiksi terveyttä, ympäristöä, koulutusta, kulttuuriperinnön vaalimista ja muistomerkkien suojelua, yritystoiminnan edistämistä, sisäistä liikennettä, kunnallishallintoa, poliisia, postipalveluja sekä radiota ja televisiota. Toisaalta sillä ei ole lainsäädäntövaltaa ulkoasiainhallintoon, suurimpaan osaan siviili- ja rikosoikeutta, tuomioistuimiin, tullilaitokseen ja valtionverotukseen liittyvissä asioissa. Suomen lakeja sovelletaan Ahvenanmaalla samalla tavoin kuin muuallakin Suomessa.

Ahvenanmaalla on myös oma hallitus (landskapsregeringen), maakuntahallitus, jonka nimittää maakuntapäivät. Suomen eduskunnassa Ahvenanmaalla on yksi edustajanpaikka.

Näin itsehallinto syntyi

Miten Ahvenanmaasta tuli itsehallintoalue? Niin kauan kuin muistetaan, ahvenanmaalaiset ovat puhuneet ruotsia ja heillä on ollut samankaltainen kulttuuri kuin Ruotsissa. Ahvenanmaa myös kuului Ruotsille vuosien 1808–1809 sotaan asti, jolloin Ruotsin oli pakko luovuttaa sekä Suomi että Ahvenanmaa Venäjälle.

Kun Venäjän tsaarien imperiumi hajosi ensimmäisen maailmansodan seurauksena, Suomi julistettiin itsenäiseksi tasavallaksi joulukuussa 1917. Ahvenanmaalla syntyi ajatus yhdistymisestä Ruotsin kanssa, ja vuonna 1917 otettiin yhteyttä Ruotsin hallitukseen. Seuraavana vuonna otettiin yhteyttä myös Ruotsin kuninkaaseen, ja pyyntönä oli sama yhdistyminen Ruotsin kanssa. Suomi ei kuitenkaan halunnut luopua Ahvenanmaasta ja tarjosi ahvenanmaalaisille tietynlaista itsehallintoa.

Kansainliitto ratkaisi asian

Suomen eduskunta hyväksyi Ahvenanmaan itsehallintolain 30.4.1920. Lain piti tulla voimaan 7. toukokuuta 1920, mutta ahvenanmaalaiset eivät hyväksyneet sitä eikä asiaa saatu päätökseen. Ratkaisun löytämiseksi asia annettiin edelleen vastikään perustetulle Kansainliitolle.

Kansainliiton neuvosto pääsi kompromissiratkaisuun 24. kesäkuuta 1921. Ahvenanmaa kuuluisi Suomeen, mutta Suomen oli taattava Ahvenanmaalle oikeus ruotsin kielen, kulttuurin ja paikallisten tapojen säilyttämiseen sekä itsehallintojärjestelmä, joka Ahvenanmaalle tarjottiin vuonna 1920.

Tämän jälkeen vuoden 1920 itsehallintolakia täydennettiin maan hankintaa ja äänioikeutta koskevilla säännöksillä, ja Ahvenanmaan maakuntapäivien ensimmäiset vaalit pidettiin 8. toukokuuta 1922.

Maakäräjät (nykyisin maakuntapäivät) kokoontui ensimmäiseen täysistuntoonsa 9. kesäkuuta 1922. Ahvenanmaan itsehallintopäivää juhlistetaan nykyisin aina kesäkuun 9. päivä.


Aiheeseen liittyvää

Lemlandsleden – kallionlakeja ja talonpoikaispurjehdusta

Reitin voi patikoida useissa osissa. Lemströmin ja Söderbyn välillä voi nauttia hienoista meri- ja saaristomaisemista, ja reitti Söderby–Lumparsundin kulkee Bistorpbergetin kallioilla, 77 metriä m.p.y. Lumparnin merenlahden maisemat ovat lumoavat ja alueella on suuria jääkaudenaikaisia kivipeltoja.

Lue lisää

Lövö – rauhankongressi ja venäläisiä kiviuuneja

Reitti kulkee historiallisen Lövön halki, joka oli suurvaltapelin näyttämönä 1718–1719. Polku kulkee peltojen ja niittyjen vierellä sekä koivu- ja mäntymetsän halki. Reitin varrella on muun muassa venäläisten kiviuunien jäännöksiä ja lintutorni. 

Lue lisää

Byrundan – Suomen pienimmän kunnan kyläreitti

Nauti laidunmaa- ja peltomaisemista sekä pihapiirien vehreistä puutarhoista, joissa kasvaa esimerkiksi suuria saarni-, vaahtera- ja tammipuita. Reitin varrella om mm. vanhoja tiloja, kylän juhannussalko, kotiseutumuseo/vanha koulurakennus ja 1800-luvulta säilynyt mylly. 

Lue lisää

Skogsrundan – merimaisemia ja suomaastoa

Reitti kulkee vuonna 1730 valmistuneen Sottungan puukirkon ohi ja mäntymetsän halki saaren länsipuolen kallioille, jossa voi nauttia saaristomaisemista ja levähdystauosta retkipöydän ääressä. Reitti jatkuu kallioilta suoalueelle ja kylätietä pitkin takaisin vierassatamaan. 

Lue lisää

Sadelinleden – kulttuurimaisemia ja kämmeköitä

Reitin varrella on monipuolista luontoa, kuten niittyjä, metsää, kallioita ja rantoja. Reitin voi kulkea lyhyemmissä etapeissa haluamaansa suuntaan ja sen voi aloittaa lähimmiltä tieosuuksilta. Reitin varrella on useita kyliä ja nähtävyyksiä sekä näkötorneja.

Lue lisää

Mariehamn Runt – pienvenesatamia, rantoja ja autolauttoja

Maarianhaminan itä- ja länsirannalla kulkeva reitti tarjoaa saaristomaisemia ja meren läheisyyttä. Lännenpuoleinen ranta on jyrkempi ja kallioisempi, itäinen ranta on alavampaa ja niittymäisempää aluetta. Reitin varrella on mm. puuramppeja, penkkejä, uimarantoja ja pienvenesatamia. 

Lue lisää

Järsö – kalliorantoja, merimaisemia ja lehdesniittyjä

Valkoinen reitti alkaa ja päättyy samaan paikkaan ja kiertää kallioisen niemen ympäri. Niemenkärjestä avautuu hieno näkymä avomerelle ja Manner-Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä liikennöivien autolauttojen väylälle. Punainen ja sininen polku erkanevat valkoiselta polulta omine erillisine reitteineen.

Lue lisää

Kalen – pronssikausi ja sodan muistoja

Kalen tarjoaa upeaa saaristoluontoa ja historian muistoja. Jääkauden jälkeen Kalen nousi ensimmäisenä alueena merenpinnan yläpuolelle Kökarissa. Reitin varrella on mm. Tellmossbergetin kalliot, yksi Kökarin korkeimmista kohdista, sekä venäläisen rannikkopatterin jäänteitä. Luonto on monipuolinen, ja alueella on rikas kasvisto ja linnusto. 

Lue lisää