Arkkitehti George Theodor Chiewitz suunnitteli Maarianhaminan ensimmäisen asemakaavan vuonna 1859. Koska Ahvenanmaa ja Suomi kuuluivat noihin aikoihin Venäjän tsaarivaltakuntaan, kaupunki sai venäläismääräysten mukaisesti leveät, suorat kadut ja puistokujat. Paloturvallisuussyistä suunniteltiin kaksi ristikkäin kulkevaa esplanadia, jotka jakavat kaupungin neljään osaan.

Ensimmäisessä asemakaavassaan Chiewitz ehdotti, että Maarianhaminasta tulisi kivitalokaupunki, mutta kalliin rakennusmateriaalin vuoksi asemakaavaa oli muutettava vuonna 1871. Tuolloin suotiin myös mahdollisuus puutalojen rakentamiseen isoille tonteille, joiden välissä kulkevien lehtipuiden reunustamien palokujien oli määrä estää mahdollisten tulipalojen leviäminen.

Maarianhaminan kaupunkikuvassa ei tänä päivänä ole yhtenäistä rakennustyyliä, vaikka sekä Hilda Hongell ja Lars Sonck ovat muokanneet kaupungin arkkitehtuuria:

Hilda Hongell

Hilda Hongell, Suomen ensimmäinen naispuolinen rakennusmestari, syntyi Maarianhaminassa vuonna 1867. Hän valmistui Helsingin teollisuuskoulusta vuonna 1894. Hänen arkkitehtuurissaan ilmentyivät vaikutteet kertaustyylien aikakaudesta, myöhäisgotiikasta ja uusrenessanssista sekä loppuvaiheessa myös jugendista.

Hilda Hongellin puuarkkitehtuurin puuleikkaukset olivat hyvin tyypillisiä Maarianhaminan kaupunkikuvalle 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Hilda Hongell suunnitteli kaikkiaan noin 105 rakennusta, joista on jäljellä noin 44 kappaletta ja joista useimpia voi ihailla Mariegatanin ja Södragatanin varrella.

Lars Sonck

Maarianhamina ylpeilee myös useilla arkkitehti Lars Sonckin (1870-1956) suunnittelemilla rakennuksilla. Sonck kuuluu Suomen rakennushistorian merkittävimpiin arkkitehteihin. 1900-luvun vaihteen puutalojen sijasta Lars Sonck keskittyi suurempiin, kansallisromantiikan aikakauden monumentaalirakennuksiin. Hänen töitään Maarianhaminassa ovat muiden muassa Ahvenanmaan merenkulkuoppilaitos, St Göranin kirkko, kaupungintalo sekä ÅSS:n purjehdusseuran paviljonki länsisatamassa.

Kävelyretki Hilda Hongellin tai Lars Sonckin jalanjäljillä tarjoaa mukavan ja opettavaisen tavan tutustua Maarianhaminan historiaan ja arkkitehtuuriin.

 


Aiheeseen liittyvää

Jaloja juomia Ahvenanmaalla

Lue lisää

Viihtyisiä kahviloita

Lue lisää

Suosittuja ravintoloita Ahvenanmaalla

Lue lisää

Koe Ahvenanmaan omaleimaisuus 

Jos odotat lomalta uniikkeja ja pieniä elämyksiä aidossa maalaisympäristössä, olet saapunut oikeaan paikkaan. Kierrä Ahvenanmaata pyöräillen tai autolla ja pysähdy rohkeasti aina kun näet tien varressa mielenkiintoisen kyltin – se saattaa johdattaa sinut ihanaan kesäkahvilaan tai pienleipomoon, käsityöpajaan, taidenäyttelyyn tai tekemään kirppislöytöjä vanhaan aittaan.  

Lue lisää

Green Key ja Blue Flag

Lue lisää

Hauenkalastajan Ahvenanmaa

Ahvenanmaalla haukisesonki on kuumimmillaan lokakuun alussa ja se jatkuu aina joulukuulle asti. Syksyllä haukia kannattaa tavoitella syvien kaislikkorantojen vierestä, lähempänä talvea matalista lahdenpoukamista. Lue paikallisen kalastusopas Henri Helmisen kokemuksia Ahvenanmaan haukitilanteesta.

Lue lisää

Lohituristina Ahvenanmaalla

Lohenkalastuksen sesonki alkaa Ahvenanmaalla toukokuun alussa ja jatkuu kiivaana aina juhannukseen asti. Lue Valtteri Lundqvistin ensimmäisestä uistelureissusta Ahvenanmaalle sekä Anssi Lehtisen venekunnan ennätyslohesta. Kuva: Valtteri Lundqvist.

Lue lisää

Ahvenenkalastajan Ahvenanmaa

Ahvenanmaan yleisin ja pyydetyin kala on ahven. Sen sesonki alkaa kukoistaa elo-syyskuussa ja jatkuu aina marraskuun loppuun asti. Saarimaakunnassa on saatu vuonna 2020 useita maagisen 2 kg ahvenia. Lue lisää jättiahvenista ja poimi talteen kalastusopas Henri Helmisen spotti- ja välinevinkit.

Lue lisää