Arkkitehti George Theodor Chiewitz suunnitteli Maarianhaminan ensimmäisen asemakaavan vuonna 1859. Koska Ahvenanmaa ja Suomi kuuluivat noihin aikoihin Venäjän tsaarivaltakuntaan, kaupunki sai venäläismääräysten mukaisesti leveät, suorat kadut ja puistokujat. Paloturvallisuussyistä suunniteltiin kaksi ristikkäin kulkevaa esplanadia, jotka jakavat kaupungin neljään osaan.

Ensimmäisessä asemakaavassaan Chiewitz ehdotti, että Maarianhaminasta tulisi kivitalokaupunki, mutta kalliin rakennusmateriaalin vuoksi asemakaavaa oli muutettava vuonna 1871. Tuolloin suotiin myös mahdollisuus puutalojen rakentamiseen isoille tonteille, joiden välissä kulkevien lehtipuiden reunustamien palokujien oli määrä estää mahdollisten tulipalojen leviäminen.

Maarianhaminan kaupunkikuvassa ei tänä päivänä ole yhtenäistä rakennustyyliä, vaikka sekä Hilda Hongell ja Lars Sonck ovat muokanneet kaupungin arkkitehtuuria:

Hilda Hongell

Hilda Hongell, Suomen ensimmäinen naispuolinen rakennusmestari, syntyi Maarianhaminassa vuonna 1867. Hän valmistui Helsingin teollisuuskoulusta vuonna 1894. Hänen arkkitehtuurissaan ilmentyivät vaikutteet kertaustyylien aikakaudesta, myöhäisgotiikasta ja uusrenessanssista sekä loppuvaiheessa myös jugendista.

Hilda Hongellin puuarkkitehtuurin puuleikkaukset olivat hyvin tyypillisiä Maarianhaminan kaupunkikuvalle 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Hilda Hongell suunnitteli kaikkiaan noin 105 rakennusta, joista on jäljellä noin 44 kappaletta ja joista useimpia voi ihailla Mariegatanin ja Södragatanin varrella.

Lars Sonck

Maarianhamina ylpeilee myös useilla arkkitehti Lars Sonckin (1870-1956) suunnittelemilla rakennuksilla. Sonck kuuluu Suomen rakennushistorian merkittävimpiin arkkitehteihin. 1900-luvun vaihteen puutalojen sijasta Lars Sonck keskittyi suurempiin, kansallisromantiikan aikakauden monumentaalirakennuksiin. Hänen töitään Maarianhaminassa ovat muiden muassa Ahvenanmaan merenkulkuoppilaitos, St Göranin kirkko, kaupungintalo sekä ÅSS:n purjehdusseuran paviljonki länsisatamassa.

Kävelyretki Hilda Hongellin tai Lars Sonckin jalanjäljillä tarjoaa mukavan ja opettavaisen tavan tutustua Maarianhaminan historiaan ja arkkitehtuuriin.

 


Aiheeseen liittyvää

Green Key ja Blue Flag

Lue lisää

Hauenkalastajan Ahvenanmaa

Ahvenanmaalla haukisesonki on kuumimmillaan lokakuun alussa ja se jatkuu aina joulukuulle asti. Syksyllä haukia kannattaa tavoitella syvien kaislikkorantojen vierestä, lähempänä talvea matalista lahdenpoukamista. Lue paikallisen kalastusopas Henri Helmisen kokemuksia Ahvenanmaan haukitilanteesta.

Lue lisää

Lohituristina Ahvenanmaalla

Lohenkalastuksen sesonki alkaa Ahvenanmaalla toukokuun alussa ja jatkuu kiivaana aina juhannukseen asti. Lue Valtteri Lundqvistin ensimmäisestä uistelureissusta Ahvenanmaalle sekä Anssi Lehtisen venekunnan ennätyslohesta. Kuva: Valtteri Lundqvist.

Lue lisää

Ahvenenkalastajan Ahvenanmaa

Ahvenanmaan yleisin ja pyydetyin kala on ahven. Sen sesonki alkaa kukoistaa elo-syyskuussa ja jatkuu aina marraskuun loppuun asti. Saarimaakunnassa on saatu vuonna 2020 useita maagisen 2 kg ahvenia. Lue lisää jättiahvenista ja poimi talteen kalastusopas Henri Helmisen spotti- ja välinevinkit.

Lue lisää

Lemlandsleden – kallionlakeja ja talonpoikaispurjehdusta

Reitin voi patikoida useissa osissa. Lemströmin ja Söderbyn välillä voi nauttia hienoista meri- ja saaristomaisemista, ja reitti Söderby–Lumparsundin kulkee Bistorpbergetin kallioilla, 77 metriä m.p.y. Lumparnin merenlahden maisemat ovat lumoavat ja alueella on suuria jääkaudenaikaisia kivipeltoja.

Lue lisää

Lövö – rauhankongressi ja venäläisiä kiviuuneja

Reitti kulkee historiallisen Lövön halki, joka oli suurvaltapelin näyttämönä 1718–1719. Polku kulkee peltojen ja niittyjen vierellä sekä koivu- ja mäntymetsän halki. Reitin varrella on muun muassa venäläisten kiviuunien jäännöksiä ja lintutorni. 

Lue lisää

Byrundan – Suomen pienimmän kunnan kyläreitti

Nauti laidunmaa- ja peltomaisemista sekä pihapiirien vehreistä puutarhoista, joissa kasvaa esimerkiksi suuria saarni-, vaahtera- ja tammipuita. Reitin varrella om mm. vanhoja tiloja, kylän juhannussalko, kotiseutumuseo/vanha koulurakennus ja 1800-luvulta säilynyt mylly. 

Lue lisää

Skogsrundan – merimaisemia ja suomaastoa

Reitti kulkee vuonna 1730 valmistuneen Sottungan puukirkon ohi ja mäntymetsän halki saaren länsipuolen kallioille, jossa voi nauttia saaristomaisemista ja levähdystauosta retkipöydän ääressä. Reitti jatkuu kallioilta suoalueelle ja kylätietä pitkin takaisin vierassatamaan. 

Lue lisää