Arkkitehti George Theodor Chiewitz suunnitteli Maarianhaminan ensimmäisen asemakaavan vuonna 1859. Koska Ahvenanmaa ja Suomi kuuluivat noihin aikoihin Venäjän tsaarivaltakuntaan, kaupunki sai venäläismääräysten mukaisesti leveät, suorat kadut ja puistokujat. Paloturvallisuussyistä suunniteltiin kaksi ristikkäin kulkevaa esplanadia, jotka jakavat kaupungin neljään osaan.

Ensimmäisessä asemakaavassaan Chiewitz ehdotti, että Maarianhaminasta tulisi kivitalokaupunki, mutta kalliin rakennusmateriaalin vuoksi asemakaavaa oli muutettava vuonna 1871. Tuolloin suotiin myös mahdollisuus puutalojen rakentamiseen isoille tonteille, joiden välissä kulkevien lehtipuiden reunustamien palokujien oli määrä estää mahdollisten tulipalojen leviäminen.

Maarianhaminan kaupunkikuvassa ei tänä päivänä ole yhtenäistä rakennustyyliä, vaikka sekä Hilda Hongell ja Lars Sonck ovat muokanneet kaupungin arkkitehtuuria:

Hilda Hongell

Hilda Hongell, Suomen ensimmäinen naispuolinen rakennusmestari, syntyi Maarianhaminassa vuonna 1867. Hän valmistui Helsingin teollisuuskoulusta vuonna 1894. Hänen arkkitehtuurissaan ilmentyivät vaikutteet kertaustyylien aikakaudesta, myöhäisgotiikasta ja uusrenessanssista sekä loppuvaiheessa myös jugendista.

Hilda Hongellin puuarkkitehtuurin puuleikkaukset olivat hyvin tyypillisiä Maarianhaminan kaupunkikuvalle 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Hilda Hongell suunnitteli kaikkiaan noin 105 rakennusta, joista on jäljellä noin 44 kappaletta ja joista useimpia voi ihailla Mariegatanin ja Södragatanin varrella.

Lars Sonck

Maarianhamina ylpeilee myös useilla arkkitehti Lars Sonckin (1870-1956) suunnittelemilla rakennuksilla. Sonck kuuluu Suomen rakennushistorian merkittävimpiin arkkitehteihin. 1900-luvun vaihteen puutalojen sijasta Lars Sonck keskittyi suurempiin, kansallisromantiikan aikakauden monumentaalirakennuksiin. Hänen töitään Maarianhaminassa ovat muiden muassa Ahvenanmaan merenkulkuoppilaitos, St Göranin kirkko, kaupungintalo sekä ÅSS:n purjehdusseuran paviljonki länsisatamassa.

Kävelyretki Hilda Hongellin tai Lars Sonckin jalanjäljillä tarjoaa mukavan ja opettavaisen tavan tutustua Maarianhaminan historiaan ja arkkitehtuuriin.

 


Aiheeseen liittyvää

Treenaa ja kilpaile – valitse aktiivinen loma Ahvenanmaalla

Treenaa ja kilpaile Ahvenanmaalla omatoimisesti tai yhdessä joukkueesi kanssa tai varaa aktiivinen loma täynnä hauskoja pulssia kohottavia aktiviteetteja.

Lue lisää

Ainutlaatuiset majoitusmahdollisuudet Ahvenanmaalla

Ahvenanmaalla on monia ainutlaatuisia majoituspaikkoja. Asu vanhassa koulussa, entisellä merivartioasemalla tai vaikkapa hevoskeskuksessa.

Lue lisää

Tall Ships Races foto Henrik Nygård

Ahvenanmaalla suunnitellaan merkittäviä tapahtumia

Ahvenanmaalla suunnitellaan merkittäviä tapahtumia: Tall Ships Races järjestetään Maarianhaminassa 22.–25.7.2021 ja Ahvenanmaan itsehallinto täyttää 100 vuotta 9.6.2022. Lue lisää ja varaa matkasi hyvissä ajoin ennen tapahtumia.

Lue lisää

Joulupukin juuret Ahvenanmaan saaristossa

Hänellä on punainen asu ja pitkä, hieman kihara, valkoinen parta ja punertavat posket. Kuva pyöreästä ja iloisesta joulupukista, jota virvoitusjuomayritys Coca-Cola on käyttänyt vuodesta 1931 lähtien, on saavuttanut lähes ikonisen statuksen. Sen on piirtänyt taiteilija, jonka juuret ovat Ahvenanmaan saaristossa,

Lue lisää

Ahvenanmaan rengastien eteläinen reitti

Ahvenanmaan rengastien eteläinen reitti tarjoaa ainutlaatuisia luontoelämyksiä, historiallisia rakennuksia ja viihtyisiä saaristolaisravintoloita.

Lue lisää

Ahvenanmaan rengastien pohjoinen reitti

Ahvenanmaan rengastien pohjoinen reitti tarjoaa kiehtovia nähtävyyksiä, aitoa luontoa ja jännittäviä elämyksiä.

Lue lisää

Ahvenanmaan rengastie Manner-Ahvenanmaalla

Vieraile Ahvenanmaan pääsaaren jännittävissä historiallisissa kohteissa ja mielenkiintoisissa museoissa sekä Maarianhaminassa, saarimaakunnan ainoassa kaupungissa.

Lue lisää

Nähtävyyksiä ja elämyksiä Ahvenanmaan rengastien varrella

Näe ja koe Ahvenanmaan rengastie, joka tarjoaa monenlaisia elämyksiä. Rengastie kulkee Ahvenanmaan pääsaaren halki ja jatkuu edelleen itään, osittain koillissaariston ja osittain kaakkoissaariston halki.

Lue lisää