Ahvenanmaa on oikea valinta jokaiselle retkiluistelusta kiinnostuneille. Täältä löydät hienojen luistelujäiden lisäksi myös taitavia oppaita, jotka johdattavat turvallisille jäille. Oppaat järjestävät lisäksi kursseja ja huolehtivat varusteista ja retkieväistä.

Ahvenanmaan järvet, kapeat lahdet ja myös avonaiset merenselät ovat kuin luodut retkiluisteluun. Innokkaimmat luistelijat suuntaavat Ahvenanmaan järvenjäille jo marraskuussa. Kun merialueet saavat jääpeitteen, Ahvenanmaa tarjoaa luistelijoille avarammat jäälakeudet. Ensin luistellaan sisäsaariston lahdilla ja jos ne saavat lumipeitteen, suunnataan kauemmaksi merelle. Hyvinä jäätalvina voit luistella jopa avarilla merenselillä.

Luisteluretkiehdotus

– Jo muutama pakkasyö tekee järvenjäistä tarpeeksi vahvat luisteluun
Ahvenanmaan pääsaaren matalat järvet saavat riittävän vahvan jääpeitteen yleensä jo marraskuun lopulla, jolloin innokkaimmat retkiluistelijat pääsevät avaamaan luistelukautensa. Tänä vuonna luistelukausi on kuitenkin myöhässä tavallista leudomman sään vuoksi.

– Toivomme tietenkin pääsevämme jäille tänäkin talvena. Tarvitsisimme oikeastaan vain muutamia pakkasöitä, jotta muutamat järvet saisivat tarpeeksi vahvan luistelujään, toteaa Mikael Wennström, joka kuuluu saarimaakunnan innokkaimpiin retkiluisteluharrastajiin.
Mikael aloitti luistelun noin 15 vuotta sitten ja on toiminut useita vuosia myös retkiluisteluoppaana.

Järvenjäiltä avomeren äärelle

Normaalitalvina Ahvenanmaalla on hyvät edellytykset retkiluisteluun ja luisteluolosuhteet seuraavat joka kausi lähes samaa kaavaa. Ensin luistellaan pääsaaren matalilla järvillä, esimerkiksi Bjärströms träsk -järvellä, joka sijaitsee Finströmin tien tuntumassa.

Kun järvet ovat saaneet jääpeitteensä, on sisäsaariston merenlahtien vuoro. Vandöfjärdenin jäille pääsee melko vaivatta, sillä se sijaitsee hyvän tieyhteyden päässä Finströmissä. 

Sisäsaariston saatua vahvan jääpeitteen on aika testata avarampien ja syvempien vesialueiden jäiden kestävyys, esimerkiksi Finströmin Svartsmarafjärden ja Ivarskärsfjärden.
– Sen jälkeen suuntaamme uloimmille jääalueille sitä mukaan, kun ne jäätyvät tarpeeksi vahvoiksi. Helmikuusta maaliskuuhun jäät ovat yleensä upeimmillaan koillis-Ahvenanmaalla, esimerkiksi Simskälafjärdenin merenselällä, Mikael Wennström toteaa.

Yleensä luisteluolosuhteet ovat paremmat Ahvenanmaan pohjoisosassa kuin eteläosassa, jossa avomeri on lähempänä.

Hauska kulttuuriretki luistellen

Hyra långfärdsskridskorMikael antaa esimerkin hauskasta kulttuuriaiheisesta luisteluretkestä: Aloita Kastelholman linnasta Sundista ja suuntaa Lumparnin kautta Bomarsundin linnoitusalueelle. Matkaan kannattaa varata aikaa kahdesta kolmeen tuntia. Halutessasi voit jatkaa vielä pohjoiseen Tengsödavikin lahdelle Saltvikiin.

Hyviä luistelujäitä ei voi tilata postitse. Luonto määrää tahdin ja ajankohdan ja jää, joka on tänään moitteettoman hyvä, saattaa olla huomenna jo luistelukelvoton.
– Sen vuoksi kannattaa aina käyttää jokainen luistelumahdollisuus hyväkseen, mikäli mahdollista, Mikael Wennström sanoo.

Ahvenanmaa tarjoaa luistelijoille parhaimmillaan upean eldoradon – täällä on sekä harvaanasuttua saaristoa, jossa ei talvella tarvitse avata kulkureittejä veneille. Sivilisaatio on kuitenkin aina melko lähellä, joten tien päähän voi helposti tilata vaikka taksikuljetuksen. Luistelureittejä voi siten vaihdella maun ja olosuhteiden mukaan.

Vuokraa retkiluistimet!

Jos et omista omia retkiluisteluvarusteita, vuokraa ne Ahvenanmaalta. Retkiluisteluun tarvitaan muutakin kuin pelkät luistimet. Jäille lähdettäessä mukana on oltava myös jäänaskalit, jääpiikki, reppu vaihtovaatteineen ja pelastusköysi. Muista myös hyvä seura ja herkulliset eväät!

– Ahvenanmaa tarjoaa retkiluistelijoille onnistuneen yhdistelmän vaivattomia kulkuyhteyksiä, hyvää ruokaa, mukavaa majoitusta ja runsaasti erilaista toimintaa edulliseen hintaan. Saariston tuhansien saarten ja luotojen väliin jäävät vesialueet luovat valtavan valinnanvapauden reittien suhteen. Luistelijat voivat valita taukopaikakseen lähes minkä tahansa autioista saarista, mikä tuntuu usein ainutlaatuisen ylelliseltä, kertoo John Holmberg Ålands Idrottscenteristä.

Ålands Idrottscenterin urheilukeskus sijaitsee Godbyssä, keskellä Ahvenanmaata, ja sopivan matkan päässä useimmista luistelualueista. Täällä vieraat voivat sekä majoittua että vuokrata varusteita ja oppaan.

Käytännön tietoa

Miten selviän jouduttuani veden varaan? Vastaus kysymykseen on yksinkertainen: terästäydy kylmyyttä vastaan ajattelematta sitä, jolloin se ei välttämättä tunnu erityisen hankalalta, ole rauhallinen, hengitä normaalisti ja yritä ajatella. Näin olet jo itse asiassa selvinnyt tilanteesta ja erityisesti silloin, kun luistelutoverisi ovat lähellä jään päällä.
Järjestä ajatuksesi seuraavasti:

Långfärdsskridsko, plurrning 11. Minulla ei ole kiirettä ja voin kellua vedessä reppuineni ainakin 10 minuuttia. Hengitän rauhallisesti enkä palelekaan mitenkään huomattavasti. Yritän olla liikkumatta enkä esimerkiksi polje vettä.

 

Långfärdsskridsko, plurrning 22. Nyt käännyn tulosuuntaan eli siihen suuntaan josta tulin. Siellä jää on kantavaa ja siellä ovat ystäväni. Yritän estää jalkojani nousemasta ylös veden alla jäätä vasten suoraan edessäni.

 

 

3–5. Etsin jääpiikin ja apusauvan ja asetan ne käden ulottuville eteeni jäälle. Ystäväni ehkä kysyvät, haluanko ottaa pelastusköydestä kiinni vai nousenko avannosta omin voimin jäänaskalien avulla. Yritän jälkimmäistä, koska se on hyödyllistä harjoittelua ja vahvistaa itsetuntoani. Irrotan jäänaskalit ja isken ne muutamalla voimakkaalla lyönnillä tukevaan jäähän ja ojennan sitten jalkani vaakatasoon vedenpinnalle. Jääpiikin tai sauvan voin asettaa vaakatasoon jään reunalle vahvistaakseni nousupaikan reunaa. Sitten vedän itseäni naskaleiden varassa eteenpäin. Siirrän naskaleita vähitellen eteenpäin vaihe vaiheelta.

Långfärdsskridsko, plurrning 4

Långfärdsskridsko, plurrning 3

 

 

 

6. On tärkeätä, että vedät itsesi pitkälle aina kantavalle jäälle ennen kuin nouset pystyyn, jotta et joutuisi uudelleen veden varaan.
Selvittyäni ylös etsin ystäväni avulla tuulensuojan, jossa voin hänen avullaan vaihtaa päälleni kuivat vaatteet, jotka minulla on mukana vesitiiviissä pussissa repussani. Samalla muut ryhmän jäsenet tarjoavat minulle kupillisen kuumaa juotavaa.

Långfärdsskridsko, plurrning 5

 

 

 

 

 


Aiheeseen liittyvää

Green Key ja Blue Flag

Lue lisää

Hauenkalastajan Ahvenanmaa

Ahvenanmaalla haukisesonki on kuumimmillaan lokakuun alussa ja se jatkuu aina joulukuulle asti. Syksyllä haukia kannattaa tavoitella syvien kaislikkorantojen vierestä, lähempänä talvea matalista lahdenpoukamista. Lue paikallisen kalastusopas Henri Helmisen kokemuksia Ahvenanmaan haukitilanteesta.

Lue lisää

Lohituristina Ahvenanmaalla

Lohenkalastuksen sesonki alkaa Ahvenanmaalla toukokuun alussa ja jatkuu kiivaana aina juhannukseen asti. Lue Valtteri Lundqvistin ensimmäisestä uistelureissusta Ahvenanmaalle sekä Anssi Lehtisen venekunnan ennätyslohesta. Kuva: Valtteri Lundqvist.

Lue lisää

Ahvenenkalastajan Ahvenanmaa

Ahvenanmaan yleisin ja pyydetyin kala on ahven. Sen sesonki alkaa kukoistaa elo-syyskuussa ja jatkuu aina marraskuun loppuun asti. Saarimaakunnassa on saatu vuonna 2020 useita maagisen 2 kg ahvenia. Lue lisää jättiahvenista ja poimi talteen kalastusopas Henri Helmisen spotti- ja välinevinkit.

Lue lisää

Lemlandsleden – kallionlakeja ja talonpoikaispurjehdusta

Reitin voi patikoida useissa osissa. Lemströmin ja Söderbyn välillä voi nauttia hienoista meri- ja saaristomaisemista, ja reitti Söderby–Lumparsundin kulkee Bistorpbergetin kallioilla, 77 metriä m.p.y. Lumparnin merenlahden maisemat ovat lumoavat ja alueella on suuria jääkaudenaikaisia kivipeltoja.

Lue lisää

Lövö – rauhankongressi ja venäläisiä kiviuuneja

Reitti kulkee historiallisen Lövön halki, joka oli suurvaltapelin näyttämönä 1718–1719. Polku kulkee peltojen ja niittyjen vierellä sekä koivu- ja mäntymetsän halki. Reitin varrella on muun muassa venäläisten kiviuunien jäännöksiä ja lintutorni. 

Lue lisää

Byrundan – Suomen pienimmän kunnan kyläreitti

Nauti laidunmaa- ja peltomaisemista sekä pihapiirien vehreistä puutarhoista, joissa kasvaa esimerkiksi suuria saarni-, vaahtera- ja tammipuita. Reitin varrella om mm. vanhoja tiloja, kylän juhannussalko, kotiseutumuseo/vanha koulurakennus ja 1800-luvulta säilynyt mylly. 

Lue lisää

Skogsrundan – merimaisemia ja suomaastoa

Reitti kulkee vuonna 1730 valmistuneen Sottungan puukirkon ohi ja mäntymetsän halki saaren länsipuolen kallioille, jossa voi nauttia saaristomaisemista ja levähdystauosta retkipöydän ääressä. Reitti jatkuu kallioilta suoalueelle ja kylätietä pitkin takaisin vierassatamaan. 

Lue lisää