Vaeltaminen Ahvenanmaalla on monipuolista, ja ympäristö vaihtuu nopeasti autiosta metsästä muinaisjäännöksiin ja kulttuurirakennuksiin tai merinäköalaan. Valitse sopiva reitti kuntosi ja toiveidesi mukaan – reitin pituuden, sijainnin ja ympäristön kuvauksen perusteella. Tutustu Ahvenanmaan luontoon ja historiaan omassa tahdissasi.

Eri puolilla Ahvenanmaata järjestetään kesällä eri teemoihin perustuvia opastettuja vaelluksia ja niistä ilmoitetaan tapahtumakalenterissa ja paikallislehdissä. Herkän saaristoluonnon takia jokamiehenoikeus ei ole Ahvenanmaalla samanlainen kuin Manner-Suomessa ja Ruotsissa. Voit tutustua Ahvenanmaan jokamiehenoikeuteen tästä

Vaellusreitit

Vaellusreittien pituudet ovat Ahvenanmaalla 10–60 kilometriä. Pitempiä vaellusreittejä on yhteensä kolme ja ne kulkevat eri kuntien halki. Reitit ovat useimmiten helppoja tai keskivaikeita, mutta polut voivat olla epätasaisia ja kalliot liukkaita. Lemlandsleden-reitillä on pituutta 25 km ja se ulottuu Lemströmin kanavalta Lumparsundiin. Sadelinleden-reitti on kokonaisuudessaan 60 km pitkä ja kulkee Hammarlandin, Finströmin ja Getan kuntien alueella. Reitin voi myös kulkea osissa.

Mukaan kannattaa ottaa kartta ja opaskirja Ahvenanmaan luonto – Luontovaelluksien ABC.

Pyhän Olavin merireitti (S:t Olofs sjöled)
Pyhän Olavin Merireitti, St Olav Waterway, on maailman ainoa pyhiinvaellusreitti, joka kulkee saariston halki. Reitti alkaa Turusta ja kulkee Ahvenanmaan saariston kautta Ruotsiin, jossa reitti yhtyy reitteihin Vikingaleden, Helgonleden ja Stråsjöleden sekä myöhemmin Pyhän Olavin reittiin, joka päättyy Atlantin valtameren rantaan Norjan Trondheimiin. 

Ahvenanmaalla reitti on jaettu 8 eri etappiin ja jokainen etappi on noin 1520 km: 1) Korppoo–Kökar, 2) Kökar–Sottunga, 3) Sottunga–Långnäs–Granboda, 4) Granboda–Bistorp–Lemböte, 5) Lemböte–Önningeby–Jomalan kirkko, 6) Jomalan kirkko–Maarianhamina–Gottby, 7) Hammaudda– Torpvägen–Hellesby ja 8) Frebbenby–Marsund–Berghamn. Kokonaisuudessaan reitti Korppoo-Grisslehamn, joka kulkee Ahvenanmaan kautta, on 205 km pitkä. Kaksi kolmasosaa reitistä on meritietä, joka ylitetään lautoilla ja laivalla tai omalla veneellä.

Voit valita juuri sinulle sopivia etappeja tai halutessasi vaeltaa koko reitin alusta loppuun. Osan matkasta voi siirtyä yhteysaluksilla tai linja-autolla. Saat mukavaa vaihtelua vaellukselle, jos matkustat eri tavoin maanteillä sekä meriväylillä. Voit pyöräillä, purjehtia tai meloa osan reitistä. Pyhän Olavin meritie avattiin toukokuussa 2019.  

Luontopolut

Luontopolkujen pituus on 1–8 kilometriä ja vaikeusaste helposta keskivaikeaan. Mukaan ei tarvita mitään erityistä varustusta, mutta maa on joskus märkää, joten saappaat tai hyvät kengät ovat suositeltavia. Monet luontopoluista sijaitsevat luonnonsuojelualueilla.

Kevään 2018 aikana seuraavat 10 luontopolkua saivat uudet opaskyltit, tienviitat, maastomerkinnät ja digitaaliset kartat: Borgboda, Godby Arboretum, Herröskatan, Höckböleholmen, Kungsö, Långbergen, NåtöPrästgårdsnäsetRamsholmen ja Stornäset. Lisäksi kevään 2020 aikana kunnostetaan ja kehitetään yli 20 eri puolilla Ahvenanmaata sijaitsevaa luontopolkua ja vaellusreittiä, jotka lisätään digitaaliseen karttaan 30.6.2020 jälkeen. 

Uusien digitaalisten karttojen avulla saat lisätietoa reitistä ja sen varrella olevista palveluista kuten taukopaikoista ja nähtävyyksistä. Myös seuraavista alueista on laadittu digitaaliset vaelluskartat: PrästöBomarsund ja Lemböte, luonnonsuojelualueet Björkör ja Jungfruskär sekä rannikkopatteri Sålis. Tutustu oheiseen karttaan ja suunnittele reittisi. Selaa listaa, niin pääset tutustumaan eri luontopolkujen karttoihin.

 

 

Tags


Aiheeseen liittyvää

Lemlandsleden – kallionlakeja ja talonpoikaispurjehdusta

Reitin voi patikoida useissa osissa. Lemströmin ja Söderbyn välillä voi nauttia hienoista meri- ja saaristomaisemista, ja reitti Söderby–Lumparsundin kulkee Bistorpbergetin kallioilla, 77 metriä m.p.y. Lumparnin merenlahden maisemat ovat lumoavat ja alueella on suuria jääkaudenaikaisia kivipeltoja.

Lue lisää

Lövö – rauhankongressi ja venäläisiä kiviuuneja

Reitti kulkee historiallisen Lövön halki, joka oli suurvaltapelin näyttämönä 1718–1719. Polku kulkee peltojen ja niittyjen vierellä sekä koivu- ja mäntymetsän halki. Reitin varrella on muun muassa venäläisten kiviuunien jäännöksiä ja lintutorni. 

Lue lisää

Byrundan – Suomen pienimmän kunnan kyläreitti

Nauti laidunmaa- ja peltomaisemista sekä pihapiirien vehreistä puutarhoista, joissa kasvaa esimerkiksi suuria saarni-, vaahtera- ja tammipuita. Reitin varrella om mm. vanhoja tiloja, kylän juhannussalko, kotiseutumuseo/vanha koulurakennus ja 1800-luvulta säilynyt mylly. 

Lue lisää

Skogsrundan – merimaisemia ja suomaastoa

Reitti kulkee vuonna 1730 valmistuneen Sottungan puukirkon ohi ja mäntymetsän halki saaren länsipuolen kallioille, jossa voi nauttia saaristomaisemista ja levähdystauosta retkipöydän ääressä. Reitti jatkuu kallioilta suoalueelle ja kylätietä pitkin takaisin vierassatamaan. 

Lue lisää

Sadelinleden – kulttuurimaisemia ja kämmeköitä

Reitin varrella on monipuolista luontoa, kuten niittyjä, metsää, kallioita ja rantoja. Reitin voi kulkea lyhyemmissä etapeissa haluamaansa suuntaan ja sen voi aloittaa lähimmiltä tieosuuksilta. Reitin varrella on useita kyliä ja nähtävyyksiä sekä näkötorneja.

Lue lisää

Mariehamn Runt – pienvenesatamia, rantoja ja autolauttoja

Maarianhaminan itä- ja länsirannalla kulkeva reitti tarjoaa saaristomaisemia ja meren läheisyyttä. Lännenpuoleinen ranta on jyrkempi ja kallioisempi, itäinen ranta on alavampaa ja niittymäisempää aluetta. Reitin varrella on mm. puuramppeja, penkkejä, uimarantoja ja pienvenesatamia. 

Lue lisää

Järsö – kalliorantoja, merimaisemia ja lehdesniittyjä

Valkoinen reitti alkaa ja päättyy samaan paikkaan ja kiertää kallioisen niemen ympäri. Niemenkärjestä avautuu hieno näkymä avomerelle ja Manner-Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä liikennöivien autolauttojen väylälle. Punainen ja sininen polku erkanevat valkoiselta polulta omine erillisine reitteineen.

Lue lisää

Kalen – pronssikausi ja sodan muistoja

Kalen tarjoaa upeaa saaristoluontoa ja historian muistoja. Jääkauden jälkeen Kalen nousi ensimmäisenä alueena merenpinnan yläpuolelle Kökarissa. Reitin varrella on mm. Tellmossbergetin kalliot, yksi Kökarin korkeimmista kohdista, sekä venäläisen rannikkopatterin jäänteitä. Luonto on monipuolinen, ja alueella on rikas kasvisto ja linnusto. 

Lue lisää